Puolustusministeri hääti lobbarit hävittäjäneuvotteluista – SK selvitti, ketkä ehtivät olla mukana HX-pöydissä
SK kysyi puolustusministeriöstä, ketkä suomalaisista yhteistyökumppaneista ovat osallistuneet neuvotteluihin.
Huhtikuun uutinen Jarmo Lindbergin siirtymisestä F-35-hävittäjia myyvän Lockheed Martinin konsultiksi sähköisti hävittäjähankinnan ympärillä käydyn keskustelun.
Sotilaita oli siirtynyt hävittäjälobbareiksi jo aiemmin, mutta Lindbergin pesti oli periaatteellisesti vaikeampi hyväksyä. Puolustusvoimain komentajana vuosina 2014–2019 toimineella entisellä Hornet-lentäjällä on hankkeesta tuoretta tietoa. Hän on myös päässyt keskeisessä asemassa vaikuttamaan kilpailutukseen.
Ylin valtiojohto paheksui voimakkaasti Lindbergin nopeaa siirtymistä myyjän edustajaksi.
”Eihän se hyvältä näytä ollenkaan”, tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoi konsulttipestiä MTV:n haastattelussa.
Pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi Ylen pääministerin haastattelutunnilla, ettei Lindbergin ratkaisu osoita hyvää harkintaa.
”Kun on siirrytty konsultiksi asiassa, joka on aiemmin ollut oma … ei ole menetelty tavalla, joka olisi ollut suotava”, Marin sanoi.
”Kyllä näihin on jokin roti saatava”, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) kommentoi korkeiden upseerien lobbaripestejä. Hän linjasi, että jatkossa kenenkään hävittäjäkisan kandidaatin suomalaiset lobbarit eivät ole enää tervetulleita HX-hankkeen virallisiin neuvotteluihin.
HX-hanke pitää listaa hävittäjätarjoajien Suomessa apunaan käyttämistä yrityksistä ja henkilöistä.
Ketkä heistä ovat päässeet osallistumaan HX-hankkeen neuvotteluihin ennen kuin puolustusministeri heidät sieltä poisti? Sitä ei ole tiedotettu.
SK selvitti asian tietopyynnöllä. HX-kisaan osallistuvat ruotsalainen Saab (Gripen), ranskalainen Dassault (Dassault Rafale), brittiläinen NETMA ja BAE Systems (Eurofighter Typhoon) sekä yhdysvaltalaiset Boeing (F/A 18 Super Hornet) ja Lockheed Martin (F-35).
Suomi lähetti tarjouspyynnön viittä hävittäjää edustaville valtioille ja valmistajille huhtikuussa 2018. Vastaukset saatiin saman kevään aikana. Tarkentava tarjouspyyntö lähetettiin vuoden 2019 loppupuolella.
Alustavien tarjouksien saamista seuraavat neuvotteluvaiheet, joissa määritellään hankintakokonaisuuksien lopullisia sisältöjä.
Toinen neuvotteluvaihe päättyy vuonna 2020, ja valmistajilta pyydetään lopulliset tarjoukset. Valtioneuvoston on määrä päättää uusista hävittäjistä vuonna 2021.
HX-hankkeesta puolustusministeriössä vastaava hankepäällikkö Lauri Puranen kertoo, että hankintaneuvottelut on pidetty Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen turvaluokitelluissa tiloissa ja kullekin neuvotteluviikolle on osallistunut 30–60 henkeä kultakin tarjoajalta.
”Osallistujia on ollut sekä kultakin ehdokkaalta, ehdokkaan kotimaan valtionhallinnolta että osin alihankkijoilta kuten ase- ja moottorivalmistajilta. USA:n osalta tarjoajana toimii USA:n hallinto, joka myös vastaa heidän osaltaan neuvotteluista, poikkeuksena teollisen yhteistyön neuvottelut, joista vastaavat tarjoajat”, Puranen kirjoittaa sähköpostitse.
Huomattava osa HX-kandidaattien suomalaisista konsulteista avustaa viestintään liittyvissä tehtävissä. Jokaista kandidaattia edustaa kuitenkin myös entisiä upseereita.
Purasen mielestä upseeritaustaisten konsulttien työpanos on Suomen etu.
”Uskon, että evp-henkilöiden osaaminen auttaa tarjoajia tarjousten koostamisessa ja siten hyödyttää myös HX-hanketta”, Puranen kommentoi Suomen Kuvalehdelle 5. helmikuuta 2020.
Tuolloin julkisuuteen oli tullut tieto everstiluutnantti evp Juha Salmisen siirtymisestä konsulttitoimisto Blicin palkkalistoille. Blic avustaa HX-kisassa Super Hornetteja tarjoavaa Boeingia.
Puranen kertoo tavanneensa HX-kandidaattien suomalaisia edustajia säännöllisesti ja tasapuolisesti esimerkiksi briiffatakseen heitä prosessin perusteista.
HX-prosessin alkuvaiheessa tarjoajien suomalaisilla apuvoimilla ei ollut pääsyä varsinaisiin neuvottelutilanteisiin. Purasen mukaan ehdoton konsulttikielto purettiin, kun osa tarjoajayrityksistä pyysi mahdollisuutta ottaa suomalaisia avustajia mukaan.
Näin ollen Kaikkosen huhtikuussa 2020 lobbareille neuvotteluihin antama porttikielto palautti alkuperäisen tilanteen.
Toimitus pyysi HX-hankkeelta tietoa kaikista neuvotteluihin osallistuneista suomalaisten yhteistyöyritysten edustajista. Vastauksiin on sisällytetty tietoja myös henkilöistä, jotka osallistuivat neuvotteluihin vanhoissa työrooleissaan eli ennen lobbariksi ryhtymistään.
Lockheed Martinin suomalaisista apuvoimista HX-neuvotteluihin on osallistunut tietopyynnön vastausten mukaan Ossi Sivén. Consulting OO Siven Oy:ta pyörittävä evp-eversti on entinen Karjalan Lennoston komentaja.
Sivén on istunut HX-neuvotteluissa elokuussa 2018, maaliskuussa 2019 sekä syyskuussa 2019.
Ensimmäisellä neuvottelujaksolla ohjelmassa on ollut tarjoajille lähetetyn tietopyynnön (request fo quotation, RFC) ”läpikäynti päätösalueittain”.
Keväällä 2019 on keskitytty ”tarjousten läpikäymiseen ja käsittelyyn”. Syksyn 2019 kolmannen neuvottelukierroksen aiheena on ollut muun muassa ”tarjotun ratkaisun sisällöstä neuvottelua”.
SK kysyi Sivéniltä neuvotteluihin osallistumisesta, mutta hän ei kommentoinut asiaa mitenkään. Evp-eversti ei pidä itseään lobbarina.
”Lobbaaminen on kielletty sopimuksessani, joten en voi tehdä sitä”, Sivén ilmoitti SK:lle.
Boeingia edustavan Blic-toimiston Juha Salminen osallistui neuvotteluihin kesäkuussa 2018, mutta hän oli tuolloin vielä puolustusministeriön palveluksessa.
Salminen on entinen Hornet-pilotti ja Lapin lennoston esikuntapäällikkö. Hän työskenteli puolustusministeriössä strategisten hankkeiden ohjelmassa vanhempana osastoesiupseerina vuosina 2016-2018. Reserviin Salminen jäi joulukuussa 2018.
Tietopyynnön vastauksessa Gripen-hävittäjää tarjoavan Saabin edustajiksi listataan kaksi henkilöä.
Uudenmaan prikaatin entinen komentaja ja yhteispohjoismaalaisen helikopterihankinnan apulaisprojektipäällikkö Karl Gustav Storgårds on istunut neuvotteluissa seitsemän kertaa.
Storgårds on osallistunut vuonna 2018 neuvotteluihin kesäkuussa, syyskuussa ja marraskuussa. Vuonna 2019 hän on ollut neuvotteluissa mukana toukokuussa, kesäkuussa, elokuussa ja marraskuussa.
Storgårds johtaa SPOG Consulting Oy:ta, joka kirjattu HX-hankkeen sivulla Saabin suomalaiseksi yhteistyöyritykseksi. Tietopyynnön vastauksissa on kuitenkin tarkennettu, että hän on osallistunut neuvotteluihin ainoastaan Saabin työntekijänä.
Storgårds työskenteli Saabin Suomen maajohtajana 2006–2015. Jäätyään toimesta eläkkeelle hän jatkoi puolipäiväisenä työntekijänä vuoden 2019 loppuun asti.
”Tittelini oli senior adviser. Työhön kuului Saab Finlandin avustaminen suurissa hankkeissa. Eniten keskityin HX-projektiin. Neuvotteluissa olin yksi Saabin työntekijöistä ja yritin auttaa heitä vastaamaan ostajan kysymyksiin oikeilla termeillä”, Storgårds sanoo.
Vuoden 2020 alussa Storgårds, 68, lopetti puolipäiväisen työn, mutta hän jatkaa Saabin avustamista SPOG Consulting Oy:n kautta.
”Saabin pyynnöstä olen edelleen pakassa mukana, ja Saab voi ostaa minulta palveluita, jos näkevät sen tarpeelliseksi.”
Neljäs HX-neuvotteluihin osallistunut suomalainen lobbari on niinikään Saabia edustava Kari Salmi. Nobilitas Oy -yritystään pyörittävä evp-prikaatikenraali on työskennellyt aikaisemmin Ilmavoimien esikunnan esikuntapäällikkönä.
Salmi istui HX-neuvotteluissa Saabin edustajana kesäkuussa 2019. Silloin käynnissä oli toinen neuvottelukierros ja ohjelmassa ”tarjoustiedon täydennysten ja tarkennusten läpikäymistä päätösalueittain”.
Ranskalaisen Dassaultin ja brittiläisen NETMA ja BAE Systemsin suomalaiset avustajat eivät ole osallistuneet HX-neuvotteluihin lainkaan.
Juttua korjattu kello 10.16: Blicin Juha Salminen osallistui vuonna 2018 neuvotteluihin puolustusministeriön, ei Boeingin edustajana. Kello 11.07: muutettu ingressiä ja korjattu Storgårdsin osalta virheellinen vuosiluku 2019 vuodeksi 2020. Lisäksi juttuun on täydennetty tietoa tietopyynnön vastauksessa mainittujen henkilöiden työrooleista neuvottelun eri vaiheissa.
Lähde hävittäjähankkeen sisältä: Poliitikkoja yritetään sumuttaa, kenraali Lindberg kehotti alaisiaan varmistamaan F-35:n valinnan