Professori: Ministeriön Supo-päätöksessä merkittävä ristiriita

Lapin yliopisto
Teksti
Pekka Anttila
Sisäministeriö haluaa valtakunnansyyttäjän tutkivan, onko Supo kohdellut kenttävalvontayksikön päällikköä Paavo Seliniä lainmukaisesti. Kuva Jarno Mela / Lehtikuva.

Sisäasiainministeriön ratkaisu Supon kenttävalvontayksikön päällikön Paavo Selinin tekemästä kantelusta on ristiriitainen ja osittain perusteeton. Näin sanoo Lapin yliopiston työ- ja virkamiesoikeuteen erikoistunut professori Seppo Koskinen.

Seliniltä vietiin Supon johdon päätöksellä kulkulupa työpaikalleen, suljettiin työsähköposti sekä yhteydet poliisin tietojärjestelmään.

Suojelupoliisi perusteli voimakkaita toimenpiteitään muun muassa sillä, että niihin ryhdyttiin työnjohto- ja valvontatoimivallan nojalla. Toimenpiteet oli tehty Supoon kohdistuneen vakavan tietoturvaloukkauksen vuoksi, jota oli välttämätöntä selvittää.

Supon mukaan oli jopa epäilyksiä Seliniin kohdistuneesta värväys- ja tiedustelutoimenpiteestä tai kiristyksestä. Viraston toiminta oli turvattava.

Sisäministeriön käsityksen mukaan suojelupoliisilla oli tapauksessa merkittävä selvittämisintressi. Supo ei edistänyt turvaamistoimilla muita tarkoitusperiä kuin mitä sen laissa säädettyyn tehtäväpiiriin kuuluu. Hyvässä hallintotavassa kuitenkin havaittiin kehitettävää.

Selinin töihin ei kuulu tulla värvätyksi

Professori Seppo Koskisen mukaan juttua ei olisi saanut ratkaista työnjohto-oikeuden perusteella, eli työnantajan käskyllä. Selinin kohdalla olisi pitänyt käyttää laissa nimenomaisesti mainittuja keinoja, kuten virantoimituksesta pidättämistä. Tämä olisi ollut Selinin oikeusturvan kannalta olennaisen tärkeä asia.

”Kysehän ei missään vaiheessa ole ollut Selinin töiden tekemisestä, vaan siitä että Supo epäili hänen tehneen jotain muuta kuin työtään. Että hän olisi ilmaissut ulkopuoliselle luvattomasti tietoja tai joutunut jopa värväyksen kohteeksi. Kun taustalla oli tällainen epäily, silloin olisi pitänyt käyttää aivan muita keinoja”, Koskinen sanoo.

”Tässä on merkittävä ristiriita. Taustalla on Supon rankka epäily, mutta sitten siihen sovelletaan työnjohtovaltaa. Jos Seliniä olisi yritetty värvätä, niin ei se ole hänen työntekemistään koskeva asia. Selinin töihin ei kuulu tulla värvätyksi. Supon olisi pitänyt ryhtyä epäilyä vastaaviin vakaviin keinoihin ja käynnistää esimerkiksi rikostutkinta. Työnjohtovalta ei tarkoita esimerkiksi työnantajan kurinpitovaltaa tai valtaa selvittää rikosepäilyjä.”

Koskisen mukaan kyseessä on perustavaa laatua oleva ristiriita, joka vaikutti ministeriön koko ratkaisuun.

Seppo Koskinen esitti Suomen Kuvalehden haastattelussa jo tammikuussa, että Supo mahdollisesti rikkoi lakia tietovuodon selvittämisessä.

Paavo Selin on myös itse nostanut useassa haastattelussa esiin kysymyksen oikeusturvastaan. ”Kun näitä rajuja toimenpiteitä perustellaan työnjohto-oikeudella, niin yksittäisen virkamiehen näkökulmasta voi kysyä, onko se riittävä peruste, onko virkamiehen oikeusturva riittävän hyvä”, Selin on kysynyt.

Suomen Kuvalehti kertoi tapahtumista Supossa numerossa 47/2010.