Professori: Supo rikkoi lakia tietovuodon selvittämisessä

Pekka Anttila
Kotimaa 27.1.2011 09:25
Suojelupoliisin rakennus Ratakadulla Helsingissä. Kuva Pekka Sakki / Lehtikuva.

Suojelupoliisin päällikkö Ilkka Salmi ja apulaisjohtaja Petri Knape ovat mahdollisesti syyllistyneet virka-aseman väärinkäyttöön. Epäily liittyy tapaan, jolla Paavo Seliniä koskevia selvittelyjä on tehty. Näin esittää professori Seppo Koskinen Lapin yliopistosta.

Supon johto on epäillyt Selinin vuotaneen julkisuuteen nauhoja, joissa Supon päällikkö Seppo Nevala vuonna 2005 haukkui puhelimessa Selinin tämän Nato-lausunnoista.

Nelosen uutiset julkaisi nauhat syyskuussa 2010. Vain muutamia päiviä uutisen jälkeen Selin jäi sairauslomalle.

Tämän aikana häneltä poistettiin Supon johdon päätöksellä kulkulupa työpaikalleen, suljettiin työsähköposti sekä yhteydet poliisin tietojärjestelmään ja estettiin pääsy omalle virkapaikalleen.

Selinille ei ole ilmoitettu missään vaiheessa, mistä häntä mahdollisesti epäillään, mihin perustuen ja miksi vain häneen kohdistetaan poikkeuksellisia toimenpiteitä tapahtuneen uutisvuodon jälkeen.

Hyvään hallintotapaan kuuluen Selinille olisi pitänyt ilmoittaa häneen kohdistettavista toimista etukäteen. Lisäksi kaikki päätökset olisi pitänyt perustella kirjallisesti.

Asiaa ei myöskään käsitelty luottamusmieselimissä.

Lapin yliopiston työ- ja virkamiesoikeuteen erikoistuneen professorin Seppo Koskisen mukaan kyseessä todennäköisesti oli laiton menettely.

”Jos virkamiestä epäillään tietovuodosta, kyseessä on mahdollinen virkarikos. Selinin tapauksessa oikea menettely olisi ollut pidättää hänet virantoimituksesta. Näin työnantajan olisi pitänyt esittää kunnon näyttöä siitä, että vuotaja oli Selin. Nyt asiaa ei päästy selvittämään lainkaan.”

Sen sijaan Paavo Selinin tapausta ryhdyttiin viemään eteenpäin työnjohto-oikeuden perusteella. Tämä tarkoittaa sitä, että tapausta alettiin selvittää työnantajan käskyllä. Tässä ei Koskisen mukaan noudatettu lakia. Selinin kohdalla olisi pitänyt käyttää laissa nimenomaisesti mainittuja keinoja, kuten virantoimituksesta pidättämistä

Virantoimituksesta pidättäminen olisi ollut Selinin oikeusturvan kannalta olennaisen tärkeä asia. Virkamieslaki nimenomaan turvaa yksittäisen virkamiehen asemaa. Asian käsittely on puolueetonta ja henkilöllä on valitusoikeus.

”Se joka on antanut tutkia asiaa työnjohtovaltaan perustuen, on menetellyt virkamieslain vastaisesti”, Koskinen sanoo.

”Seliniin kohdistettiin niin merkittäviä toimenpiteitä, että niihin ei voi ryhtyä vain sen perusteella, että työnantaja niin päättää. Työnjohtovalta ei riitä siihen, tästä ei ole mitään epäselvyyttä.”

Selinin oikeusturvaa loukattiin

Viime viikolla Poliisihallitus kertoi tekemiensä tutkimusten perusteella, että Supon Seliniin kohdistamat turvaamistoimet tietovuototapauksessa olivat perusteltuja.

Päätöksen jälkeen Selin nosti useassa haastattelussa esiin kysymyksen oikeusturvastaan. ”Kun näitä rajuja toimenpiteitä perustellaan työnjohto-oikeudella, niin yksittäisen virkamiehen näkökulmasta voi kysyä, onko se riittävä peruste, onko virkamiehen oikeusturva riittävän hyvä”, Selin sanoi.

Seliniä ei siis pidätetty virantoimituksesta, mutta käytännössä häneen kohdistetut mittavat toimenpiteet vastasivat sitä. Oikeusturvan kannalta toimenpiteistä ei olisi saanut päättää vain työnjohtovaltaa käyttämällä. Työnjohto-oikeus on tarkoitettu lähinnä työnjohtamiseen. Sitä ei saa käyttää merkittävän kurinpitovallan keinona.

”Tässä mentiin liian pitkälle”, Koskinen sanoo.

”Kyse on merkittävästä asiasta, työnantajan harkintavallan väärinkäytöstä. Kyseessä on vakava asia, jos työnantaja unohta,a mitä virkamieslaissa säädetään ja etenee vain oman menettelyn kautta. Selinin oikeusturvaa ei olisi paljon merkittävämmin voinut loukata”, Koskinen sanoo.

Lain mukaan virkamies ei saa käyttää väärin asemaansa välittömässä käskyvallassaan olevaan henkilöön nähden. Koskisen mukaan Selinin tapauksessa saattaa olla kyse jopa virka-aseman väärinkäyttämisestä.

Asia olisi mahdollista saattaa myös oikeuskanslerinvirastoon tutkittavaksi.

”Jos työnjohtovaltaa sovellettaisiin jatkossa tällä periaatteella, se johtaisi katastrofiin virkamiesoikeudessa murtamalla periaatteen virkamiehen oikeusaseman perustumisesta lainsäädäntöön.”

Koskisen mukaan työnjohto-oikeus kuitenkin oikeuttaa työnantajan tekemään tiettyjä toimenpiteitä määrätyissä tilanteissa.

”Työnantajalla pitää olla mahdollisuus suojata itseään, jos se epäilee joutuneensa rikoksen kohteeksi. Tällainen on esimerkiksi oman aseman turvaaminen tietovuotojen estämiseksi.”

”Mutta keinojen täytyy olla oikeassa suhteessa tekoon nähden. Ei sellaisia, että siirretään yksi henkilö työpaikaltaan pois. Työnjohto-oikeus ei voi tarkoittaa näin täydellistä ja pitkäaikaista erottamista kuin mitä Selinin kohdalla tehtiin.”

Paaterosta tehtiin kantelu

Suojelupoliisi on käyttänyt vastaavia keinoja myös ylitarkastaja Matti Mikkolaan. Yli 40 vuotta Supossa työskennellyt Mikkola kertoi Suomen Kuvalehdelle viime vuoden marraskuussa joutuneensa järjestelmällisen syrjinnän ja kiusaamisen kohteeksi 16 vuoden ajan. Mikkolan mukaan Supossa vallitsee pelon ilmapiiri ja kiusattuja on useita (SK 47/2010).

Tämän jälkeen Supon osastopäällikkö ilmoitti Mikkolalle, että turvaamistoimenpiteenä häneltä on poistettu kaikki käyttöoikeudet Supon ja poliisin tietojärjestelmiin sekä suojelupoliisin toimitiloihin.

Jo tätä aikaisemmin myös Paavo Selin oli arvostellut Supon johtoa epäasiallisesta kohtelusta.

Selinin palattua sairauslomalta työpaikalleen erikoinen käsittely jatkui. Häneltä estettiin pääsy virkapaikalleen: Selinin työhuone oli siirretty vastoin hänen tahtoaan kokonaan toiseen kiinteistöön. Seliniä kiellettiin menemästä tapaamaan alaisiaan työpaikalleen.

Hänelle ei osoitettu mitään työtehtäviä.

Lisäksi Selin määrättiin kirjoittamaan selvitystä suojelupoliisin johdolle. Kirjoitetut selvitykset eivät tyydyttäneet Supon johtoa ja Selin käskettiin kirjoittamaan selvityksiä useita kertoja.

Sähköpostiyhteydet pidettiin edelleen katkaistuina ja kulkuoikeudet olivat rajoitettuja. Omalle virkapaikalleen hänellä ei ollut asiaa.

Viime viikolla Poliisihallitus kuitenkin ilmoitti, että sen tekemässä selvityksessä ei tullut esille epäasiallista toimintaa eikä suojelupoliisin työilmapiirissä havaittu vakavia ongelmia.

Supon päällikkö Ilkka Salmi kertoi, että Poliisihallituksen selvityksen lopputulos ei ollut yllätys.

”Keskusteluissa eri henkilöstöryhmien kanssa on voitu yhteisesti todeta, ettei suojelupoliisissa ole merkkejä laajamittaisesta kiusaamisesta tai epäasiallisesta kohtelusta. Myös työilmapiiri on hyvä”, Salmi kertoi Supon tiedotteessa viime viikolla.

Nelosen uutisen jälkeen syyskuussa Supossa oli kuitenkin ryhdytty tutkimaan Selinin liikkeitä viraston kulunvalvonnan lokitiedoista. Niiden mukaan Selin oli käynyt eräänä päivänä työpaikallaan aamuviideltä. Suomen Kuvalehden tietojen mukaan tämä oli yksi perusteista, joilla Seliniltä otettiin pois kulkuluvat.

Marraskuussa poliisiylijohtaja Mikko Paatero ilmoitti käynnistävänsä selvitykset Selinin Supoon kohdistamista väitteistä, joiden mukaan Supossa on työpaikkakiusaamista.

Helsingin Sanomien haastattelussa Paatero totesi, että asian selvittelyä jo aiemmin olisi edistänyt se, että Selin olisi vastannut hänelle esitettyihin kysymyksiin puhelinnauhoituksen päätymisestä Nelosen uutisten käyttöön.

Kaksi päivää myöhemmin Selin vastasi mielipidekirjoituksessaan, että vastoin Paateron lausumaa hän oli jo ennen sairauslomansa alkua vastannut kaikkiin Supon päällikön esittämiin asiaan liittyviin kysymyksiin. Myös lomansa aikana hän vastasi uusiin yksityiskohtaisiin kysymyksiin sekä antoi selvityksen tapahtumien kulusta.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan sisäministeriöön on tehty kantelu siitä, oliko Paateron toiminta asiallista, kun hän arvosteli julkisuudessa yksittäistä virkamiestä.

Kansliapäällikkö Ritva Viljanen on määrännyt ministeriön poliisiosaston selvittämään Paateron toimintaa. Vastaus kanteluun on odotettavissa kuukauden sisällä.

Keskustelu

Suomessa on maan tapa, että poliisi ja eliitti ja firmat saavat rankaisematta toimia vastoin lakia.
Jos eliitin rikkomus tulee ilmi annetaan huomautus tai ehtoollista.
Tavallisille ihmisille määrätään heti rangaistus.

Kovin outoa, että poliisin organisaatiossa poliisi itse voi tutkia työpaikkakiusaamistapaukset, kun kaupallisissa työyhteisöissä tutkiminen tiettävästi kuuluu työsuojeluviranomaisille. Poliisihallituksen tutkimuksilla ei ole mitään virkaa ja merkitystä tässä asiassa. Ne on pelkkää propagandaa.

Näin on käynyt aina Valpon päivistä lähtien, kun salainen poliisi on
annettu politrukkien käsiin ja oikeat poliisit syrjäytetty.

Tyypillistä työpaikkakiusaamistahan tuo on. Se vain ihmetyttää miten Selin ei ole nostaniut asiassa juttua. Tuntuu oudotla että julkisuuderssa purnaa pompotuksestaan, mutta poliiismies on toisaalta sitten niin arkaa poikaa, ettei nosta asiasta asianmukaisessa elimessä juttua. Professori Koskinen opastaa asiassa, vaikka asian pitäisi olla tuttu myös asianomistajalle itselleen, jolla on taatusti myös ammattijärjestönsä oikeusturvavakuutus käytössään. Sekin tuntuu oudolta, että isoin pomi oli saanut raivarin, kun alainen oli uskaltanut olla erim ieltä jonkun nuoren poliitikon kanssa.

Tämä kaikki alkoi kun Kokoomus sai kansalta mandaatin sortotoimiin vähemmistöjä vastaan oikeiston laajamittaisen korruption peittelemiseksi. Supon johtoon vaihdettiin epäpätevät, mutta sitäkin ”nuivemmin” maahanmuuttajiin suhtautuvia kokoomuksen konservatiivihaukkoja. Alkoi järjestäytyneen äärioikeiston päivittäisen ja alati kasvavan terrorin vähättely ja olemattoman islamisti-terrorismin paisuttelu. Supon johto alkoi antamaan maahanmuuttajien vastaisia lausuntoa julkisuudessa ja piinaamaan Supon ammattitaitoisinta osaa henkilökunnasta. Ja sitten tippui lopullinen pommi, Yhdysvallat nimitti Salmen Euroopan terrorisminvastaisen keskuksen johtoon. Muslimivaltioiden järjestelmällinen puhdistaminen luonnonvaroista aiotaan viedä väkisin päätökseen vaikka se varmuudella ajaa puoli maailmaa täydelliseen kaaokseen. Oikeiston on saatava ali-ihmisinä pitämiensä verta uhrimenoihinsa jotta heikompien ryöstäminen niinku tuntuis joltain.

Kommenttina Anonyymille ja Jutalle

Perusprobleema Suomen kaikissa työntekijöiden syrjinnöissä ja epaäasiallisissa kohteluissa on työnantajan kohtuuttoman tai perusteettoman vahva direktio-oikeus, ja toisaalla tosiasia ettei Suomi ole vieläkään toimeenpannut kansallisessa lainsäädännössään Geneven vuoden 1958 kaikkinaisen työysyrjinnän kriminalisointia koskevan sopimuksen velvoitteita.

Tutkijoiden mukaan vuoden 1918 kansallinen traumamme elää yhä työnantajien vahvana direktio-oikeutena ja työnantajaorganisaatioiden vallankäytössä.

Euroopan neuvoston vuoden 2000 syrjintädirektiivit, jotka tuli kansallisesti toimeenpanna viimeistaan 2003, Lipposen hallitus yritti toimeenpanna yhdevertaisuuslaissa, tuli pummina takaisin: Euroopan neuvosto katsoi Suomen yhdenvertaisuuslain käytännossä lailistavan perusteettoman erilaisen kohtelun ja määräsi Suomen korjaamaan lain. Nyt tuore laki on oikeusministerion ”kokonaisuudistuksessa”.

Martti Pelho
suuhygienisti
Alhaurin el Grande
Andalusia

On suomalaisen oikeusturva tosiaankin käsittämättömän heikoissa kantimissa suhteessa valtaapitäviin – miltei mitä vain saa tehdä vastaamaan joutumista pelkäämättä:
Poliitikko voi painostaa virkamiesjohtoa ja onnistua siinä;
virkamiesjohto voi luvata, että estää alaisen uran rangaistuksena poliitikon kanssa erimieltä olemisesta ja voi myös siinä onnistua;
tämän prosessin tutkinta voi tuottaa tuloksen, että kyseessä ei ollut työsyrjintä ja kiusaaminen

– jokaisen näistä tapahtumaketjun vaiheista pitäisi olla demokratiassa ja oikeusvaltiossa joko 1) mahdottomia tai ainakin 2) rangaistavia. Viestisi selittää edes jotakin siitä, miksi asiat ovat meillä toisin. Siksi kiitos. – Seurataan miten uudistus etenee.
Kansalainen kananlihalla, Vantaa

Eikö Suomen kuvalehti viitsi sen vertaa tarkistaa että tietäisi kyseessä olevan työoikeuden professori Koskinen eikä työ- ja virkamiesoikeuden professori. Toki se näyttää näin laitettuna uskottavammalta asian suhteen.

Kuvalehti yrittää väkisisin nakertaa poliisia kaivamalla ja kaivamalla, kun on jäänyt jotakin hampaankoloon parin vuoden takaa.

Jos supon tyontekija vuotaa Neloselle tyohonsa liittyvia nauhoituksia, aika lapsellista ruveta kitisemaan jos tyonantaja vähän kurmuuttaa. Sitä saa mita tilaa. Juoruakoille esim paivakoti olisi sopivampi tyopaikka kuin suojelupoliisi.

Supo on vain osa siitä poliittis-hallinnollisestta systeemistä, joka varmisti ”laittomuudet” laillisuutena vuoden 1944 aselevon jälkeen. Tuossa systeemissä puoluetoimistot käyttivät, käyttävät yhä, väärin de facto valtaansa, johon niillä ei ole de jure oikeutta. Virkamieskunta tekee karriäärit tämän laittomuuden hyväksymisestä.

Sisäministeriö ja Supo, kuten poliisi yleensä, ovat selvimmin esillä, selvemmin kuin UM tai PlM, koska ne touhuavat kaduila, osin julkisesti. UM ja PlM tekevät samaa ”salaisuuden” suojassa, mikä salaisuus peitteli, peittelee ilmeisesti yhä, karkeita ja selviä väärennyksiä.

Kyllä Supo on suojannut ns. korkeita vastuullisia siten, ettei kenenkään ole tarvinnut ottaa tosi vastuutaa. Metodit ovat olleet törkeitä, ml. huorien, viinan ja huumeiden käyttöä, ml. ”puhtaan pulmusen,” eli Kepun SS-upseerin Arvo Pentin alla.

Nämä jutut olisi tullut selvittää viimeistään Tiitisen/Nevalan aikana. Käytännössä mitään ei ole tehty, ellei ”harjoittelevien nuorpolitrukkien” teatteria pidetä riittävänä. Se ei sitä ole, ei alkuunkaan. Mutta tosi tekeminen vaatisi tosi tekijöitä ja tosi tietoa. Molempia pelätään yhä.

SK voisi olla edes johdonmukainen pyhässä supovihassaan. Ensin Selinin kohtelua pidetään kauhistuttavana kiusaamisena ja sitten tässä artikkelissa vaaditaan, että olisi pitänyt vielä lopettaa palkanmaksukin. Mistä ihmeestä ennen laadukkaaseen lehteen on tullut tälläinen toimittajat sokeuttava supoviha?

On Supossa nähtävästi asiat enemmän sekaisin kuin edellisten päälliköiden aikana. Ville Itälän lakitoimistossa aiemman työuransa merkittävimmän työn tehneen Ilkka Salmen nousukiito silti sen kuin jatkuu. Seuraavana hän hääräilee EU-tehtävissä.

Vieläkö Paaterolla on suora yhteys ”Tornin klubiin”? Miksi toimittajat eivät tutki sitä?

tämä lapin yliopiston proffa on nyt pyrkinyt julkisuuteen aina kun on ollut pienikin sauma, ja sk ottaa innolla syötin kiinni. suopo on paikka, joka ei kertakaikkiaan saa vuotaa, jos jonkin oma keskustelu tulee ulos, niin kyllä epäily silloin ilman muuta kohdituu keskustelijaan. julkisuudessa tuskin voidaan puida, mitä muuta on ehkä vuodettu, mutta epäilty on aina eristettävä tiedostoista ennen kuin lisävahinkoja tapahtuu. tämä on niiden riski, jotka eri maiden turvallisuuspoliisissa työskentelevät, asianomaiset tietävät sen, eikä tässä tarvita lappalaista besservisseriä prosessoimaan.

Professori on kommentissaan kovin huolissaan SUPOn vuodoista. Selinin ripittämisen vuotaminen – kuka lieneekään vuotaja – on pientä verrattuna siihen, miten Rusia kohdeltiin epäiltynä vakoilusta. Silloin SUPO vuoti kuin seula. Vaikka puoli kaupunkia tiesi SUPOn jahdista, sekään ei riittänyt saamaan Rusille tuomiota.

Onhan selvää, että böönautissa olevan sairaslomalaisen pääsy taloon on estettevä. Siinä ei ole mitään sopimatonta. Saamten pitäisi selvittää tarvittaessa koppiterapialla ketkä tahot ovat puhelinnauhan julkistamisen takana. Eihän sellaiseen taloon voi kukaan ulkomalainen yhteistyökumppani luottaa, jos tiedot tulevat mediaan. Ketkä ovat myyriä Supossa ? Asia on niin vakava, että sisäministerin pitäisi erottaa tai ainakin kovistella johtoa, miten tällainen on mahdollista.

Lappeenrannan Huhtiniemen vankileirin vastakkaiset totuudet ovat puhuva esimerkki turvallisuusrakenteitemme toimintatavoista: tavasta salata ja kirjoittaa yksipuolisesti mustavalkoista historiaa. Alpo Rusia koskevan prosessin eri vaiheissa, ja edelleenkin, huomaa yksipuolisen mustavalkoisen totuuden voiman.

Kuten me kaikki kirjanoppineet hyvin muistamme, puna-armeijan suurhyökkäyksen vyöryessä kesäkuussa 1944 Kannaksella kohti Viipuria (joka menetettiin 20.6.) lähti rintamajoukoista karkuun noin 15 000 miestä. Ei kaikki yhtaikaa, mutta yhteensä näin paljon. Tämän kertovat viralliset sotahistoriat.

Miehiä piileskeli muun muassa Saimaan saarissa. Kiinni saatiin yli 6 000 karkuria. Osa palautettiin heti joukko-osastoihinsa, mutta noin 2 000 “punikeiksi ” leimattua tai seulottua karkuria toimitettiin Lappeenrannan Huhtiniemeen perustetulle vankileirille “kuulusteltaviksi”.

Virallisen totuutemme mukaan kaikki nämä Huhtiniemessä surkeissa oloissa, “kuulustelujen viimevaihessa” rautaparakissa säilötyt punikeiksi leimatut karkurit palautettiin joukko-osastoihinsa “kuulustelujen” jälkeen.

Siis kaikki 2 000. Totuus lienee joukkomurha.

Sotavuosista lähtien on kiertänyt sitkeitä huhuja, joiden mukaan karkureita olisi Huhtiniemessä teloitettu ja haudattu joukkohautoihin. Asiasta ovat kertoneet uskottavasti lukuisat sotaveteraanit, yhden Huhtiniemen joukkohaudan vuonna 1971 löytäneet kaupungin työmiehet ja poliisi mutta myös lukuisat sota-ajan pikkupojat, jotka näkivät Huhtiniemen leirin tapahtumia.

Britit (englantilaiset kenraalit) ammututtivat pelkästään Normandian maihinnousussa 1 000 karkuria, kertoo ihan virallinen tilasto. Saksalaiset ampuivat maailmansodassa kymmeniätuhansia karkureita, puna-armeija virallisestikin satojatuhansia.

Nyt kaksi Huhtiniemen vankileirin teloituksia kesällä -44 seurannutta pikkupoikaa haluasi tulla julkisuuteen osana julkisesti rahoitettua Huhtiniemi-tutkimusprojektia.

Martti Pelho
suuhygienisti
Alhaurin el Grande
Andalusia

Jutta & Basso @ ## Nuo Suopon (ja UM/PlM:n) ns. ”tietovuodot” tulisi ottaa eri tutkimuksen kohteeksi. Niitä käytettiin täysin harkitusti, laajamittaisesti, systemaattisesti ja maanpetoksellisesti mm. kaikkien presidenttien alla Paasikivestä Koivistoon.

Olen hlökohtaisesti ollut kohde kolmasti: ensin paljastui, että perheen fotostudion negatiiveja oli käytetty – poliisin avulla – KGB:n henkilöllisyyksien teon lähteinä. Kun Stalin kuoli tuohon aikaan ja suomalaisia osallistujia siirrettiin NL:oon, kaupungin poliisipäällikkö oli vaihdettava, minkä lisäksi aloitettiin hlökohtainen diskreditointi. Tämä oli siis jutun ”selvitys.”

Tpsl:n sekä rahankeruista (Invaliidisäätiö) ja mm. vakoilusta NL:lle tehty juttusarja toi Supon etsivän toimitukseen – takavarikoimaan ”vakoilutodisteen.” Siinä se ”selvitys.” Diskreditoinnit kiivastuivat, ml. korkeimmilta poliisitahoilta.

Sitten tuli virkavelvollisuus ilmoittaa törkeä, osin juopoteltu, turvallisuusvirhe ja virkavallan moninkertainen väärinkäyttö. Muodollisesti Supon pää Pentile osoitettua kirjettä ei kukaan koskaan ilmeisesti avannut eikä lukenut. Sen sijaan tuli agentilta kutsu huoraamaan jne. Kun se ei kiinnostanut, niskaan kaadettiin kaupungin homot, jne. Kun ”virkavalta” jäi myös kiinni huume- ja autokaupoista, niin kaduilla alettiin käydä kimppuun.

Kaikki jatkui Ruotsissa ja Tanskassa, jotka ovat ”vieraita valtioita,” Suomesta saadun innoituksen pohjalta. Siis ei tosi maanpetoksia selvitetä, niillä tehtiin uria, tehdään ilmeisesti yhä. Siis tehdään maanpetokset toistamalla, moninkertaistamalla, kansalaisten perusoikeudet polkemalla.

Ei pidä unohtaa, että Valtion työnantajaa edustava Valtiovarainministeriö on ohjeistanut ”Häirintä ja epäasiallinen kohtelu työyhteisössä” jo vuonna 2002. Sen velvoittamina Sisäasiainministeriö sekä lääninhallitukset ja niiden alaiset yksiköt laatineet oman ohjeistuksensa asiassa.
Tuossa ohjeessa viittaan mm. Työturvallisuuslain 8, 10 ja 28 §:iin.
Valtion turvallisuus ei oikeuta toimimaan selkeästi lainvastaisesti.
Vaikka rauhan aikana oletettaisiin uhkan olevan olemassa ovat perustuslain, virkamieslain, poliisilain, esitutkintalain ja pakkokeinolain sekä työturvallisuuslain määräykset voimassa.

VVM: ”Julkinen toiminta on perimmiltään toimimista kansalaisten valtuutuksella, kansalaisten varoilla ja kansalaisten eduksi. Virkamiesetiikasta ja -moraalista puhuttaessa tarkoitetaan niitä yleisiä arvoja ja periaatteita, jotka koskevat virkamiehiä. Julkisen vallan käyttäjinä viranomaisen, yksittäisen viraston ja virkamiehen vastuulla on toimia niin, että toiminta täyttää muun muassa puolueettomuuden, riippumattomuuden ja tasapuolisuuden vaatimukset. Virkamies on erityisessä suhteessa kansalaiseen ja palvelussuhde tuo mukanaan tähän liittyviä arvoja ja periaatteita.”

VVM: ”Mediatiedote 1 29.10.2010
Hyvä käytös sallittu! – Nollatoleranssi epäasialliselle käytökselle ja häirinnälle
Epäasiallista kohtelua ei pidä hyväksyä työpaikoilla. Eurooppalaisia työpaikkoja kehotetaan soveltamaan nollatoleranssia epäasialliseen kohteluun ja häirintään.”

Ei oikein voi muuta kuin ihmetellä…