Presidentti - puolivallaton vallankäyttäjä?

ehdokkaat
Teksti
Matti Simula
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Sauli Niinistö
Sauli Niinistö ilmoitti 28. kesäkuuta olevansa “valmis pyrkimään presidenttiehdokkaaksi”. Kuva Jussi Helttunen / Lehtikuva.

Presidentinvaalikamppailu käynnistyy pikkuhiljaa. Asetelma selkiytyi merkittävästi juhannuksen jälkeen, kun Sauli Niinistö (kok) lopetti kuurupiilonsa.

Mielipidemittausten ylivoimainen ykkönen ilmoitti olevansa “valmis pyrkimään presidenttiehdokkaaksi”.

Niinistö ei ole kiinnostunut olemaan seremoniallinen edustuspresidentti. Hän on ilmaissut tyytyväisyytensä siitä, ettei Christoffer Taxellin (Rkp) johtama valtiosääntötyöryhmä kajonnut presidentin valtaoikeuksiin. Erityisesti Sdp vastusti parlamentarismin vahvistamista presidentinvaltaa kaventamalla.

Mauno Koiviston johdolla aloitetut valtiosääntöuudistukset ovat kuitenkin siirtäneet valtaa presidentiltä eduskunnalle ja sen luottamusta nauttivalle hallitukselle, käytännössä pääministerille. Tasavallan presidentti on nykyisin heiveröinen toimija Urho Kekkosen ja Mauno Koiviston aikoihin verrattuna. Presidentti ei voi enää mielensä mukaan hajottaa eduskuntaa, kaataa hallitusta ja valita tulevaa pääministeriä.

Perustuslakiin pohjautuva poliittinen valta on siis huvennut. Presidentillä ei ole enää liioin neuvotteluvaltaa, jota Kekkosen aikana voi kutsua myös saneluvallaksi. Saneluvaltansa turvin Kekkonen patisti työmarkkinaosapuolet tekemään niin kutsutun UKK-sopimuksen vuonna 1970 sekä “runnasi” kansallisen hätätilahallituksen vuonna 1975.

Presidentin EU-rooli taas haurastui Matti Vanhasen (kesk) kakkoshallituksen aikana. Uusi Lissabonin sopimus lopetti suomalaisen kahden lautasen kattauksen. Tasavallan presidentti Tarja Halonen harmistui, kun Vanhanen ilmoitti loppuvuodesta 2009, että jatkossa pääministeri edustaa yksin Suomea EU:n huippukokouksissa (SK 18/2011).

Sananvalta tallella

Onko siis mitään mieltä vaivata kansalaisia vaaliuurnille talvipakkasilla, kenties jopa kahteen kertaan, valitsemaan vallasta riisuttua presidenttiä?

“Eduskuntavaalit ovat ehdottomasti ykkönen, jos ajattelemme pelkästään sitä, minkälaisiin asioihin eri vaaleissa valitut instituutiot voivat vaikuttaa”, myöntää valtio-opin emeritusprofessori Tuomo Martikainen: “Eduskuntavaaleissahan valitaan vallankäytön koalitiot.”

Martikainen ei ole silti halukas siirtämään presidentin valintaa eduskunnalle, saati lakkauttamaan koko presidentti-instituutiota. Hän muistuttaa, että kansalaiset “rakastavat” presidentinvaaleja. Niiden toisella kierroksella saavutetaan yleensä korkeimmat äänestysprosentit.

Martikainen teki Pekka Hallbergin, Jaakko Nousiaisen ja Päivi Tiikkaisen kanssa vuonna 2009 tutkimuksen presidentinvallan ja parlamentarismin jännitteistä.

Vaikka perustuslaillinen valta ja neuvotteluvalta ovat kaikonneet, presidentti ei ole käynyt tarpeettomaksi. Presidentillä on edelleen sananvaltaa – retorista valtaa, kuten Martikainen sen muotoilee.

“Retorinen vallankäyttö voi olla hyvin tehokas vallankäytön muoto, mikäli presidentti kykenee sitä käyttämään. Jos presidentti on saavuttanut kansalaisten arvostuksen, hän voi vaikuttaa merkittävästi yhteiskunnan kehittämiseen.”

Presidentillä oleva retorinen valta luo merkitystä myös presidentinvaaleille. “Ne suovat mahdollisuuden syvälliseen, yhteiskunnan kehittämiskysymyksiä koskevaan keskusteluun.”

Presidentinvaalit muokkaavat suomalaisen yhteiskunnan yleistä arvopohjaa seuraaviksi kuudeksi vuodeksi. Valitun presidentin arvot ja mielipiteet saavat tavallaan kansalaisten enemmistön hyväksynnän. Ne raamittavat koko kuutta vuotta.

Martikainen mainitsee yhden esimerkin Halosen arvoista kumpuavasta, presidentin kannalta onnistuneesta tavasta käyttää sananvaltaa.

“Se on Nato-kysymys. Kun presidentin kielteinen kanta on ollut tiedossa, ei jäsenyydellä ole ollut kansalaistenkaan kannatusta. Ihmiset ovat näyttäneet luottavan presidentin sanaan. Edes jäsenyyttä tukevat poliitikot eivät ole pitäneet asiaa esillä.”

Sukupuoli sivuroolissa

Kysymys Suomen Nato-jäsenyydestä onkin luonnollinen presidentinvaaliteema. Ulko- ja turvallisuuspoliittista valtaa presidentillä on edelleen.

“Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa”, määrää perustuslain 93. pykälä. Presidentillä on myös seremoniallinen asema puolustusvoimien ylipäällikkönä.

Martikainen uskookin Nato-kysymyksen nousevan esiin tulevissa vaaleissa.

“Se kysymys kuuluu oleellisella tavalla presidentin toimeen. Sitä ei voi, eikä pidäkään vältellä. Nato-keskustelun painotukset riippunevat paljolti siitä, kuka tai ketkä ovat vasemmiston ehdokkaina. Niinistö kai suhtautuu jäsenyyteen myönteisesti.”

Suomessa on ollut ensi talven vaaleihin mennessä 12 vuotta naispresidentti. Martikainen ei usko tulevan presidentin sukupuolen olevan äänestäjiä merkittävästi ohjaava tekijä.

“Ei minusta. Monet johtavat naiskeskustelijatkin ovat esittäneet samansuuntaisia mielipiteitä. Suomessa on nyt kokemusta naispresidentistä. Useita naisia on myös puoluejohtajina.”

Presidentinvaalien ensimmäinen äänestyskierros on 22. tammikuuta. Mikäli kukaan ehdokkaista ei saa tuolloin yli puolta annetuista äänistä, järjestetään toinen kierros 5. helmikuuta.

Ehdokkaat tiedossa syksyllä

Kokoomus: Puolue asettaa Sauli Niinistön ehdokkaakseen ylimääräisessä puoluekokouksessa marraskuussa.

Sdp: Neuvoa-antava jäsenäänestys. Puoluevaltuusto nimeää ehdokkaan lokakuussa. Esillä mm. Eero Heinäluoman, Liisa Jaakonsaaren, Ilkka Kantolan, Lasse Lehtisen ja Mitro Revon nimet.

Perussuomalaiset: Puoluevaltuusto tekee ratkaisut lokakuun loppuun mennessä. Todennäköinen ehdokas Timo Soini.

Keskusta: Neuvoa-antava jäsenäänestys. Ehdokas vahvistetaan ylimääräisessä puoluekokouksessa lokakuussa. Mahdollisesti Mari Kiviniemi, Seppo Kääriäinen, Olli Rehn, Paavo Väyrynen.

Vasemmistoliitto: Puoluehallitus käsittelee asiaa syyskuussa. Päätökset puoluevaltuustossa marraskuussa. Asettanee oman ehdokkaan, mutta varmaa se ei ole.

Vihreät: Puoluekokous asettanut Pekka Haaviston ehdokkaaksi.

Rkp: Todennäköisesti oma ehdokas, kenties Eva Biaudet.

Kristillisdemokraatit: Päätökset elokuun puoluekokouksessa. Mahdollinen ehdokas Päivi Räsänen.

Muut: Eduskuntapuolueiden lisäksi myös 20 000 äänioikeutetun suomalaisen perustamat kansalaisliikkeet voivat asettaa ehdokkaita.