Politiikan uskottavuus on palautettava vaalirahasotkun jälkeen: "Maan tapa uusiksi"
Vaalirahoitusjutuista viime aikoina eniten näkyvyyttä on saanut pääministeri Matti Vanhasen jääviystapaus, joka on esillä eduskunnan perustuslakivaliokunnassa myös tällä viikolla. Uskotteko Vanhasen joutuvan valtakunnanoikeuteen, Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen?
”Asia on täysin perustuslakivaliokunnan ja eduskunnan käsissä. Kun asian selvittely on alkuvaiheessa, on ennenaikaista ottaa siihen kantaa. Joka tapauksessa mahdolliseen valtakunnanoikeusprosessiin on vielä kosolti matkaa. Ei riitä, että perustuslakivaliokunta katsoo Vanhasen syyllistyneen lainvastaiseen menettelyyn. Menettelyn tulee ylittää myös ministerisyytteelle asetettu korotettu syytekynnys. Pelkkä esteellisyyssäännösten rikkominen sellaisenaan ei vielä riitä tähän.”
Onko Paula Lehtomäkeä mielestänne kohdeltu oikeudenmukaisesti hänen ilmoitettuaan sukulaistensa omistamista Talvivaara-osakkeista?
”Ministerien sidonnaisuusilmoitusten tarkoituksena on mahdollistaa sen julkinen kontrolloiminen, onko ministerillä sellaisia sidonnaisuuksia, jotka voivat vaikuttaa hänen toimintaansa valtioneuvoston jäsenenä. Ympäristöministerin lähipiirin merkittävillä omistuksilla kaivosyhtiössä voi olla tällaista vaikutusta. Sen vuoksi on luonnollista ja tärkeää, että asiasta keskustellaan myös julkisuudessa.”
Pääministeri Mari Kiviniemi on ilmoittanut vaalirahoituksestaan lain vaatimusten mukaisesti, muttei ole suostunut tarkentamaan. Pitäisikö hänen avata vaalirahoitustaan enemmän?
”Vaalirahoituskohu on synnyttänyt merkittävän luottamusvajeen poliittista järjestelmää vastaan kansalaisten keskuudessa. Tätä voidaan yrittää paikata vain mahdollisimman suurella avoimuudella. Keskeisillä poliittisilla toimijoilla on tässä erityinen vastuu. Viittaus vanhentuneen lain muodolliseen noudattamiseen tuskin parantaa kansalaisten luottamusta.”
Puhumatta yksittäistapauksista, mikä on ollut vaalirahakohujen huolestuttavin piirre?
”Huolestuttavinta on vaikutus koko poliittisen järjestelmän luotettavuuteen. Se on kärsinyt kovan kolauksen ihmisten silmissä, ja syystäkin. Kansalaisten tulee voida luottaa siihen, ettei poliittista valtaa voi ostaa rahalla ja ettei poliittinen päätöksenteko perustu epäasiallisiin vaikuttimiin. Se on toimivan demokratian elinehto. Tähän luottamukseen on nyt tullut paha särö, jonka korjaaminen ei ole helppoa ja ottaa aikansa.”
Ovatko esiin tulleet tapaukset muuttaneet ”maan tapaa” ja pitäisikö niiden jotain muuttaa?
”Uskon, että vaalirahoituskohun jälkipyykki on sinänsä puhdistanut ilmaa. Keskustelu lienee jo itsessään omiaan estämään vastaavanlaisia ylilyöntejä. Myös vaalirahoitusta koskevaa lainsäädäntöä on saatu tiukennetuksi, ehkäpä juuri kohun vuoksi. On selvää, että poliittisen järjestelmän uskottavuus edellyttää irtaantumista ’maan tavasta’.”
Uskotteko, että tällaisia tapauksia tulee vielä lisää?
”Toivottavasti kaikki tapaukset alkaisivat vähitellen olla pöydässä. Poliittisessa toiminnassa pitäisi vähitellen päästä normaaliin päiväjärjestykseen.”
Mitä nämä vaikuttavat ensi huhtikuun eduskuntavaaleihin ja ylipäänsä kansalaisten luottamukseen politiikantekoon?
”Pidän selvänä, että vaalirahoituskohu on ollut omiaan vieraannuttamaan kansalaisia politiikasta. Pahimmillaan tällä voi olla merkittävää vaikutusta äänestysaktiivisuuteen. Protestiäänestäminen lisääntynee sekin. Puolueiden ja ehdokkaiden kannalta vaalirahoituksen hankkiminen lienee aikaisempaa huomattavasti vaikeampaa.”
Kuva Hannu Lindroos.