Pienet kunnat voivat välttää liitokset: Kuntauudistuksen 20 000 asukkaan alarajaa ei ollutkaan

Pienet kunnat voivat tehdä yhteistyötä ja välttää kuntaliitokset.

“Olen usealta luotettavalta taholta kuullut, että ylimmän virkamiesjohdon piiristä on käytetty jopa virallisissa työryhmissä puheenvuoroja, joissa on haluttu laittaa kuntia ‘fileiksi’. Käsittämätöntä kieltä”, sanoo ex-kuntaministeri Tapani Tölli. Kuva Pekka Sakki / Lehtikuva.

“Sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta kunnan väestöpohjan on oltava vähintään noin 20 000 asukasta”, sanotaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijatyöryhmän parisivuisessa linjapaperissa, joka lähetettiin torstaina 22. marraskuuta kuntiin yhdessä rakennelakiluonnoksen kanssa. Linjauksesta syntyy mielikuva, että kuntien yhteistyö riittävän suuren väestöpohjan muodostamiseksi ei jatkossa enää kelpaa.

Rakennelaki julkistettiin 15. marraskuuta pitkän poliittisen väännön jälkeen. Tiedotustilaisuudessa hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok) ja peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd) kiittivät kilvan hyvää lakipakettia ja sosiaali- ja terveydenhuollon linjapaperia. Peruspalveluministeri Guzenina-Richardson totesi tiedotustilaisuudessa 20 000 asukkaan kuntakoon olevan “absoluuttinen minimi” palveluiden järjestämisen kannalta.

Juuri kuntarakennelain vaatimus 20 000 asukkaan väestöpohjasta velvoittaa valtaosan kunnista kuntajakoselvityksiin, eli käytännössä selvittämään kuntaliitoksia. 20 000 asukkaan linjauksen on ajateltu ajavan pienet kunnat liitoksiin, jotta ne saisivat säilyttää terveydenhuollon järjestämisvastuun itsellään.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee sanoi kuitenkin Aamulehden haastattelussa kaksi päivää rakennelain julkistamisen jälkeen että “sosiaali- ja terveyspalveluita varten kunnassa tai yhteistoiminta-alueessa pitää olla vähintään 20 000 asukkaan väestöpohja”.

Suomen Kuvalehden soittokierros sosiaali- ja terveysministeriöön, Kuntaliittoon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoille tuottaa poikkeuksetta samanlaisia tulkintoja kuin kansliapäällikön tulkinta: 20 000 asukkaan väestöpohja voidaan muodostaa useamman kunnan yhteistyölläkin.

Myös hallituksen sisältä Sdp:n vaikuttajat vahvistavat, että kuntien yhteistyö ei ole pannassa.

Ex-kuntaministeri Tapani Tölli (kesk) väittää hallituksen johtaneen kuntia harhaan pitkin syksyä vahvan peruskunnan kriteereihin liittyvillä mielikuvilla.

“Hallitus on kriteerit julkistettuaan kesäkuusta lähtien systemaattisesti antanut ymmärtää, että kunnassa on oltava vähintään 20 000 asukasta, jotta se saa järjestää perusterveydenhuollon palveluja jatkossakin. Ääneen on jätetty kertomatta, että myös kuntien muodostama yhteistoiminta-alue saa järjestämisvastuun.”

“Miksi tätä ei ole sanottu aiemmin selvällä suomen kielellä kuntapäättäjille”, Tölli tivaa ja kertoo pyytäneensä valtiovarainministeriön kuntaosaston virkamiesjohtoa tulkitsemaan rakennelakiluonnoksen linjausta.

“Kuntaosastolta vahvistettiin minulle, että kuntien välinen yhteistoiminta on myös mahdollista. Minusta kuntaosaston pitäisi tiedottaa tästä kunnille.”

Tapani Tölli toivoo, että viesti menee nyt kunnille perille. “Mitään 20 000 asukkaan pakolla muodostettavaa minimikuntaa ei olekaan. Kunnat voivat järjestää palvelunsa myös yhteistyöllä, vaikka Kataisen hallitus on alun perin muuta uhonnut.”

Ex-kuntaministeri on tuohtunut hallituksen tavasta painostaa kuntia kuntaliitoksiin pimittämällä tietoa. “Synnytetään mielikuvia ja jätetään sanomatta aivan keskeisesti uudistukseen vaikuttavia asioita.”

Tapani Tölli muistuttaa, että viidelle terveydenhuollon erityisvastuualueelle lähetetään pian selvitysmiehet, joilla on helmikuun loppuun aikaa selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneratkaisuja.

“Mutta kuntien pitää antaa lausuntonsa jo 7. maaliskuuta mennessä. Tarkoittaako tämä, että kunnat joutuvat jo toistamiseen antamaan vastauksensa tietämättä, millaisia täsmällisiä linjauksia sosiaali- ja terveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta ollaan tekemässä? Nämä palvelut nielevät 50-60 prosenttia kuntien budjeteista. Kunnilla on oikeus tietää, mitä tälle kokonaisuudelle tapahtuu.”

Tölli katsoo, että kuntia ei voida vaatia antamaan lausuntoaan ilman tarkkoja sote-linjauksia. Kevätkesällä oikeuskansleri Jaakko Jonkka otti kantaa kuntauudistuksesta tehtyyn kanteluun. Hän painotti, että kevään alustavan kuulemiskierroksen lisäksi on tulossa perusteellinen kuuleminen, jossa kunnat saavat tietoonsa sote-linjaukset.

“Milloin tällainen kuuleminen on tulossa”, Tölli kysyy nyt.

Tölli ihmettelee suuresti valtiovarainministeriön kuntaosaston asennetta kuntia kohtaan. Hän muistuttaa, että kuntaosaston pitäisi olla kuntien asialla ja auttaa kuntia kehittämään toimintaansa.

“Olen usealta luotettavalta taholta kuullut, että ylimmän virkamiesjohdon piiristä on käytetty jopa virallisissa työryhmissä puheenvuoroja, joissa on haluttu laittaa kuntia ‘fileiksi’. Käsittämätöntä kieltä.”

Tölli sanoo olevansa syvästi pettynyt, jos kuntia varten oleva ministeriö olisi arvioinut roolikseen kuntien lakkauttamisen keinolla millä hyvänsä. “Tällaiset fileointipuheet puistattavat minua ja uskon, että ne puistattavat kuntaväkeä.”