Perussuomalaismeppi Sampo Terho: Pelottelun on loputtava
Sampo Terho on tympääntynyt puheisiin, joiden mukaan Suomen unionipolitiikan kiristäminen leikkaisi EU:lta saatavia tukia.
Tuleva hallituspuolue Sdp ja oppositioon jättäytyvä keskusta ovat torailleet EU-tuista. Eero Heinäluoman (sd) mukaan Sdp:n ja kokoomuksen äskettäinen sopimus kiristää Suomen kriisimaille antaman tuen ehtoja. Mauri Pekkarinen (kesk) katsoo, ettei sopimus tuo mitään uutta keskustavetoisten porvarihallitusten linjauksiin. Kumpi on mielestänne oikeassa, europarlamentaarikko Sampo Terho (ps)?
”Mauri Pekkarinen on oikeilla jäljillä. Ei ole varmuutta, että sijoittajien vastuu lisääntyy siten kuin demarit ovat antaneet ymmärtää. Siitä sen sijaan on varma tieto, että Etelä-Euroopan maat ja tietysti myös suursijoittajat vastustavat sijoittajavastuun kiristämistä. Tilanne on kesken. Demareilla on toistaiseksi aika vähän perusteita kantansa muuttumiselle.”
Mikä on mielestänne Sdp:n motiivi, kun se korostaa tiukentaneensa Suomen linjauksia?
”Jokainen kai pystyy päättelemään demarien motiivit, jos EU-tukien hyväksyminen oli hallitukseen pääsyn kynnyskysymys.”
Perussuomalaisten vaalivoitto ei taida heijastua millään tavoin Suomen EU-politiikkaan?
”Eivät tukipaketteja koskevat linjaukset muuttuneet välittömästi niin kuin me olisimme halunneet. Sen takiahan me jäimme pois hallituksesta. Jatkamme kritiikkiämme oppositiossa. Varmaan meidän tuottamamme paine johtaa siihen, että myös muut puolueet huomaavat, kuinka Suomen EU:n mallioppilaan tie on käyty loppuun.”
Eikö venkoilu uhkaa leikata esimerkiksi Suomen EU:lta saamia maatalous- ja aluetukia?
”Vastaus on yksiselitteinen ei. On erikoista ja haitallista, että suuret EU-päätökset myydään kansalaisille aina pelottelun kautta. Koko jäsenyyden ajan on johdonmukaisesti todisteltu, että jos emme hyväksy jotakin Suomelle epäedullista päätöstä, niin seuraukset ovat vielä kamalampia. Erityisesti EU-myönteisten ihmisten kannattaisi luopua tästä retoriikasta. Sehän vahvistaa käsitystä, että EU tarjoaa pelkkää riesaa.”
Luotatte sittenkin EU:n ”reiluuteen”?
”Jos kansallisen edun puolustaminen on jotakin venkoilua, niin kyllä monet ’venkoilijamaat’ ovat pärjänneet EU:ssa vähintään yhtä hyvin kuin mallioppilaat.”
Mainitkaa esimerkki onnistuneesti omaa etuaan ajaneesta maasta, Puolako?
”En syytä mitään jäsenmaata. Totean vain, ettei Suomen tarvitsisi tuntea huonoa omaatuntoa kriisimaiden tukemista koskevan politiikkansa kiristämisestä. Kyllä monet maat ovat olleet hyvin hankalia eri ratkaisuissa.”
Onko unionikansalaisten ja hallitusten kriittisyys nykymuotoista EU:ta kohtaan lisääntymässä?
”Siltä näyttää. Vähintään voi sanoa, että kritiikki on organisoitumassa entistä paremmin. Se saa myös lisää näkyvyyttä. Lisäksi EU:ta perinteisesti tukeneet tahot joutuvat arvioimaan näkemyksiään uudelleen, koska kriisien venyminen ja toistuminen kasvattaa koko ajan laskua. Samaan aikaan jäsenmaiden omat talousongelmat kasaantuvat. Niin on käymässä Suomessakin, vaikka eduskuntavaalikeskustelu kääntyi enemmän EU-kysymyksiin.”
EU siis ”perussuomalaistuu” tai ”peruseurooppalaistuu”?
”Tavallaan. Toisaalta, merkittävä osa unionikansalaisista on ollut kaiken aikaa EU-kriittisiä. Nyt poliitikkojen alkaa olla pakko ottaa huomioon kriittisten kansalaisten mielipiteet. Asioita on aiemmin viety läpi uhkailemalla, ilman kansanäänestystä tai kansanäänestyksiä uusimalla. On mielenkiintoista nähdä, mitä EU:lle käy, jos sitä aletaan vastaisuudessa kehittää demokraattisesti.”
Kuva yllä: Eurokansanedustaja Sampo Terho aloitti työnsä EU-parlamentin täysistunnossa Strasbourgissa Ranskassa 9. toukokuuta 2011. Kuva Tuomas Savonen / Lehtikuva.