Pelottaako vatsatauti? Muista nämä
Kukaan ei tiedä, miksi norovirus iskee juuri nyt.
Jokainen tietää oireet: äkillinen vatsakipu, kouristus ja pahoinvointi. Raju oksentelu, ripuli. Ehkä pieni kuume.
Jos hyvin käy, kylpyhuoneen lattialta voi nousta 12 tunnin kuluttua. Jos taas huonommin, saa maata kolme vuorokautta.
Kun suomalainen saa vatsataudin, syyllinen on useimmiten norovirus. Se on helposti leviävä ja kestävä virus: jos sairastunut esimerkiksi oksentaa matolle eikä pese sitä kuumalla vedellä, virus voi tarttua tahrasta vielä puolentoista viikon kuluttua.
Norovirus on erityisen terhakka talvisin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tartuntatilastossa on piikki aina alkuvuoden kohdalla.
Syytä ei tiedetä.
”On ajateltu, että valolla olisi oma merkityksensä. Ultraviolettivalo tappaa mikrobeja”, sanoo ylilääkäri Markku Kuusi THL:stä. ”Mutta tarkkaa selitystä ei ole.”
Vatsatauti ei ole vielä tänä talvena yltynyt epidemiaksi, mutta liikkeellä sitä on.
Miten välttää tartunta?
”Käsi- ja wc-hygienialla on keskeinen merkitys”, Kuusi sanoo. ”Nämä virukset ja muut mikrobit leviävät herkästi käsien kautta.”
Kun oireet jo tuntuvat, mitään ei ole enää tehtävissä.
”Virusmahatauteja ei voi hoitaa millään”, Kuusi sanoo.
Pitää vain muistaa juoda – vaikka tekisi pahaa. Vettä, mehua, apteekin ripulijuomaa tai keltaista Jaffaa. Laadulla ei ole väliä, kunhan nestehukka tulee torjuttua.
Markku Kuusi muistuttaa, että sairastuneen pitäisi jaksaa huolehtia siitä, ettei tartuta muita.
”Ei kannata mennä töihin sinnittelemään äkillisen mahataudin kanssa. Turvallisesti voi palata kaksi vuorokautta sen jälkeen, kun oireet ovat lakanneet.”
”Sairaana ei myöskään pidä laittaa ruokaa muille, ainakaan isolle joukolle. On olemassa hyviä kuvauksia siitä, miten ravintolatyöntekijä levittää taudin kymmeniin ihmisiin.”
Norovirus on muuntelukykyinen virus. Talvioksennustaudille ei siis tule vastustuskykyiseksi, ainakaan kovin pitkäksi aikaa.