Paukkupakkanen hyydyttää ilmalämpöpumput – lisää sähköä tarvitaan lähes ydinvoimalan verran!
Ilmalämpöpumput lisäävät huipputehon tarvetta.
Tammikuun 7. päivä tehtiin Suomessa uusi sähkönkäytön ennätys: tehoa kului illansuussa 15 100 megawatin edestä.
Ansio tästä kirjattiin maan kattaneelle paukkupakkaselle, joka nosti kotien ja liikekiinteistöjen lämmitys- ja valaistustarpeen huippuunsa. Työ rakennusten energiansäästön eteen ei ainakaan vielä näytä tuoneen tulosta.
Suomessa on toiminnassa lähes puoli miljoonaa ilmalämpöpumppua. Se on laite, joka on ikään kuin käänteineen jääkaappi: se ottaa talteen ulkoilman lämpöenergiaa ja siirtää sen lämpönä sisälle. Jääkaappi tai pakastin ottaa energian sisältäpäin ja siirtää sen lämpönä ulos.
Parhaimmillaan pumppu voi tuoda sisälle lämpöenergiaa viisinkertaisesti sen mitä sen käyttö kuluttaa sähköä.
Teho kuitenkin laskee pakkaslukemien myötä, ja 25 pakkasasteen tienoilla parhaatkin ilmalämpöpumput menettävät tehonsa kokonaan. Tällöin laite ei enää tuota lisälämpöä, vaan se joudutaan korvaamaan muilla lämmönlähteillä, joka on useimmiten sähkö.
Energiaa säästävästä laitteesta tuleekin yhtäkkiä sähkösyöppö, joka vaatii sähkön tuotannolta aiempaa suurempaa huipputehoa.
Ongelma koskee vain ulkoilmasta lämpöä ottavia laitteita. Maalämpöön pakkaset eivät vaikuta.
Jos kaikki lähes puoli miljoonaa ilmalämpöpumppua putoaa pois ja korvataan suoralla sähkölämmityksellä, on laskennallisesti kyse 1500–2000 megawatin lisätehontarpeesta.
Jos olettaa, että alle puolessa taloista on vaikkapa takka lisälämmölähteenä, jää lisätehon tarpeeksi edelleen noin 1000 megawattia eli saman verran kuin Loviisan ydinvoimalan nettosähköteho.
Tämä lisäksi sähkönkulutusta lisäävät kotitalouksien sähkökäyttöiset lisälämmittimet, jotka otetaan käyttöön vain pahimmilla pakkasilla.
”Kulutushuippu tulee suurimmalta osaltaan kotitalouksista ja palveluelinkeinoista”, arvioi johtaja Pekka Salomaa Energiateollisuus ry:stä.
Hänen mukaansa muutokset energian käytössä ovat olleet niin nopeita, että tarkkaa tietoa ei ole saatu kerättyä, ja lisätutkimusta tarvittaisiin.
Kaikkiaan energian käytössä on Salomaan mukaan siirrytty enenevästi sähköön muun muassa lämpöpumppujen korvatessa öljyä lämmityksessä.
Suomen kokonaisenergiankulutuksesta sähkön osuus oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna noin 22 prosenttia. Vuonna 1990 sen osuus oli noin 19 prosenttia.
Suurimmillaan Suomen kokonaisenergiankulutus oli 415 terawattituntia vuonna 2006. Vuonna 2014 kulutus oli supistunut 374 terawattituntiin eli noin kymmenen prosenttia.
Sähkön kulutus oli suurimmillaan vuonna 2007. Näistä ajoista kulutus on pudonnut lähes kahdeksan prosenttia. Huipputehon tarve sen sijaan näyttää kasvaneen säästötoimista ja uudesta tekniikasta huolimatta.
Vuositasolla Suomen selvästi suurin sähkönkäyttäjä on teollisuus. Hyvä esimerkki paljon sähköä tarvitsevasta tuotannosta on Outokummun Tornion terästehdas. Se nostaa piskuisen Tornion maamme toiseksi suurimmaksi sähkönkäyttöpaikkakunnaksi Helsingin jälkeen.