Paljastiko Jari Aarnio toimittajille salaista tietoa? – Vastausta ei saada: Journalistit suojasivat itsensä

Valtionsyyttäjä luopui Suomen Kuvalehden toimittajan kuulemisesta todistajana.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Valtionsyyttäjä on luopunut Suomen Kuvalehden toimittajan Pekka Anttilan kuulemisesta todistajana Jari Aarniota koskevassa oikeudenkäynnissä, jossa tätä syytetään törkeiden huumausainerikosten lisäksi salassapitorikoksesta.

Syyttäjä yritti alun perin murtaa Anttilan ja MTV:n toimittaja Pekka Lehtisen lähdesuojaa, jotta se saisi tietää, paljastiko Jari Aarnio toimittajille salassapidettävää tietoa, vai tiesivätkö tai saivatko toimittajat tietonsa jostain muualta. Myös Lehtisen kuulemisesta on luovuttu.

Media on kertonut poliisin salaisesta epäiltyjen rekisteristä epristä, jossa oli ainakin Venäjän presidentin Vladimir Putinin, Matti Vanhasen, Ilkka Kanervan ja Vesa-Matti Loirin sekä Mika Salon nimet.

Aarniota koskevassa salassapitorikossyytteessä kyse oli kuitenkin vain Mika Salon nimen vuotamisesta julkisuuteen.

”Nyt tähän asiaan ei saada vastausta”, sanoo valtionsyyttäjä Mikko Männikkö.

Molemmat toimittajat vetosivat lähdesuojan lisäksi itsekriminointisuojaan, johon voi vedota tilanteessa, jos pelkona on joutua myös itse syytteeseen.

Oletteko pettynyt, kun ette voi kuulla toimittajia todistajina?

”Ei se ole ollut meillä pääagendalla. Jälkikäteen voi kysyä, että mikä merkitys asialla oli”, Männikkö sanoo.

Oliko rekisterivuoto niin merkityksellinen asia, että lähdesuojaa alun alkaen piti lähteä murtamaan Aarnio-oikeudenkäynnin yhteydessä?

”Se olisi sitten jäänyt käräjäoikeuden päätettäväksi. Tietyllä tavalla olisi ollut kiva nähdä, mitkä ne rajat sitten olisivat olleet.”

 

Käräjäoikeus ilmoitti tänään 23. maaliskuuta Aarniota koskevan salassapitorikosyytteen käsittelyn osin salaiseksi. Toimittaja Pekka Anttilaa ja toimittaja Pekka Lehtistä oli alun perin tarkoitus kuulla todistajana tämänpäiväisessä oikeudenkäynnissä.

Valtionsyyttäjä Männikkö sanoi SK:lle jo aiemmin, että heidän täytyy nyt pohtia, kuinka asiassa edetään, kun avaintodistajat, toimittajat Anttila ja Lehtinen eivät ole oikeuden kuultavana.

Salassapitorikoksen todistaminen voikin olla vaikeaa syyttäjän näkökulmasta, vaikka syyttäjällä on näyttönä Jari Aarnion kännyköistä löytyneitä viestejä toimittajille.

Päätöksen näytön riittävyydestä Helsingin käräjäoikeus tekee syksyllä, jolloin myös selviää, onko Aarnio syyllinen vai syytön törkeisiin huumausainerikoksiin.

 

Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari ei halua ottaa kantaa siihen, oliko syyttäjien pyrkimys murtaa toimittajien lähdesuoja Aarnio-tapauksessa niin merkityksellinen, että lähdesuoja olisi pitänyt murtaa.

Korpisaaren mielestä tapaus kuitenkin osoittaa sen, että Suomessa median lähdesuoja on korkealla tasolla.

”Se ei ole automaatio, että jokaisen salassapitorikoksen yhteydessä lähdettäisiin lähdesuojaa murtamaan. Asian näytön kannalta pitäisi olla myös erittäin tärkeä todistaja kyseessä, jotta lähdesuojaa lähdettäisiin murtamaan”, Korpisaari sanoo.

Perusteita toimittajien lähdesuojan murtamiseen on kaksi: rikoksesta on säädetty vähintään kuuden vuoden rangaistusmaksimi tai kyseessä on salassapitorikos. Lisäksi oikeuden pitää punnita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjaukset.

 

Aiemmin lähdesuojaa on yritetty tuloksetta murtaa muun muassa niin kutsutussa Sonera-oikeudenkäynnissä, jossa käsiteltiin Sonerasta kirjoitettua nimettömänä julkaistua internetkirjaa.

Kirjassa esitettiin kovia väitteitä Sonerassa tapahtuneista laittomuuksista 2000-luvun alussa.

Jos toimittajat olisivat oikeuteen asti joutuneet ja lähdesuojaa olisi yritetty murtaa, olisivat toimittajat kieltäytyneet paljastamasta lähdettä tai lähteitään.

Tällöin oikeus oli voinut tuomita toimittajille uhkasakon tai kuusi kuukautta painostusvankeutta. Sama käytäntö on kaikille todistajille.

Lähdesuoja on toimittajille tärkeä työväline, sillä se mahdollistaa vaikeista asioista kertomisen, niin ettei lähteen tarvitse pelätä seurauksia. Näin esimerkiksi poliitikkojen ja talousvaikuttajien väärinkäytöksiä voidaan tuoda julki.