Pääministeri Vanhanen: Armeijalle riittää rahaa
Pääministeri Matti Vanhanen puhui Atlantti-seuran tilaisuudessa Helsingissä 18. toukokuuta 2010. Kuva Martti Kainulainen / Lehtikuva.
Valtion velanoton myönteinen puoli on se, ettei tulevina vuosina tarvitse tehdä ”dramaattisia muutoksia” edes puolustusmenoihin, vakuutti pääministeri Matti Vanhanen (kesk) tiistaina Suomen Atlantti-Seurassa ulkopoliittisena linjapuheena pidetyn esityksensä jälkeen.
Vanhanen täsmensi arvionsa koskevan kahta seuraavaa vaalikautta, jotka on ennakoitu kriittisiksi, kun julkista taloutta käännetään takaisin ylijäämäiseksi.
”Merkittävä linjapuhe pääministeriltä”, hehkutti eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Pertti Salolainen (kok). ”Milloin olemme kuulleet vastaavan presidentiltä?” hän kysyi.
Vanhanen sai ”Nato-klubiksi” kuvatun Atlantti-Seuran arvovaltaisilta jäseniltä yllättävästi kehuja esiintymisestään, jossa hän muun muassa totesi Suomen Nato-jäsenyyden ja osallistumisen Naton päätöksentekoon voivan olla ”hyödyllistä, mutta ei välttämätöntä”.
Pääministeri puhui turvallisuuspolitiikasta – vaikkakin erikseen pyydettynä – samaan aikaan kun presidentin ulkopoliittisesta vallasta väännetään kättä. Tämä otettiin tilaisuudessa alan harrastajien keskuudessa myönteisesti vastaan.
Pääministeri on Suomessa jättänyt perinteisesti turvallisuuspolitiikan puheissaan presidentille.
”Vanhanen pärjäsi hyvin”, myönteli tohtori Jukka Tarkka. Hän tivasi Vanhaselta järkeä logiikkaan, jonka mukaan turvallisuuspoliittista ”palovakuutusta” ei kannattaisi ottaa juuri nyt, kun ulkoista sotilaallista uhkaa Suomelle ei ole olemassa.
”Manner-Euroopassa ei tunneta mitään sodan uhkaa. En ole törmännyt siihen koskaan virallisissa tai epävirallisissa käytäväkeskusteluissa”, Vanhanen painotti kylmän sodan jälkeisiä oloja, jossa hänen mukaansa Nato olisi muuttunut puolustusliitosta ”kriisinhallintaorganisaatioksi”.
Nato-ovi jäi raolleen
Vanhanen jätti Nato-oven raolleen todeten, ettei Suomen pidä itse lähteä kaventamaan ulkopoliittista liikkumavaraa sanomalla jäsenyydelle sotilasliitossa ”ei” hamaan tulevaisuuteen.
Vanhanen muistutti myös Suomen rauhanturvatoiminnan muuttuvan Nato-toiminnaksi siinä mielessä, että suomalaisten rauhanturvaajien määrä putoaa huippuvuosien parista tuhannesta noin 200-300 sotilaaseen, jotka palvelevat pääosin Nato-operaatioissa.
Yhdysvaltain entisen ulkoministerin Madeleine Albrightin asiantuntijaryhmä jätti maanantaina Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussenille laajan luonnostelunsa Naton strategian uudistamiseksi.
Vanhasen mukaan muutokset Naton strategiassa koskevat pääosin kriisinhallintatoimintaa, eivätkä siten tuo Suomen Nato-jäsenyyttä yhtään lähemmäs.
Vanhasen mielestä Suomen kansainvälisen toiminnan pääpaukut on pantava Euroopan unioniin, josta hän visioi jäsentä tulevaisuuden ”G3-ryhmässä” Yhdysvaltain ja Kiinan rinnalla.