Jonottaminen on tuskallista

Rokotusten alueellinen painottaminen kuulostaa järkevältä, mutta mielellään kuulisi asiantuntijoilta, onnistuisiko kohdentaminen myös kaupunginosien, ammattiryhmien, perhetilanteen tai terveysriskien perusteella.

Profiilikuva
pääkirjoitus
Teksti
Matti Kalliokoski
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden vastaava päätoimittaja.

Yhteiskunnan kehitys on Suomessa ollut myös sairauksien historiaa. Elintasoa voi kuvata talouden mittareilla, mutta elämänlaatuun vaikuttaa ratkaisevasti terveydentila.

Itse kuulun sukupolveen, joka on päässyt vähällä. Minun ikäiseni ovat nähneet 1950-luvun polioepidemian rampauttamia ihmisiä ja kuulleet sukulaisista, jotka kuolivat nuorina aikuisina keuhkotuberkuloosiin. Eikä espanjantautikaan ole kovin kaukana historiassa.

Tuhkarokkoa ja sikotautia lapsuudessani vielä oli, mutta nekin saivat pian väistyä rokotusten tieltä. Kun vielä liikenneturvallisuus on kohentunut, matka kohti aikuisuutta on Suomessa jokaisella uudella sukupolvella sujunut aiempaa vähemmin vaurioin.

Jälkeenpäin muutos näyttää vääjäämättömältä, mutta taustalla on suuri määrä tekoja: valistusta, rokotusohjelmia, terveydenhuollon paranemista ja elinolojen yleistä kohenemista.