Huono-osainen päätyy usein uhriksi

Rikosten torjunnassa Suomi voisi ottaa opiksi Suomen hyvistä kokemuksista, kirjoittaa Matti Kalliokoski.

Profiilikuva
pääkirjoitus
Teksti
Matti Kalliokoski
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden vastaava päätoimittaja.

Nuoret ja rikollisuus on siitä hyvä keskustelunaihe, että se herättää kiinnostusta vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Asia on tärkeä, mutta yleensä äänessä ovat muut kuin nuoret itse.

Tällä kertaa mielipiteiden vaihto lähti liikkeelle Helsingin Sanomien uutisesta (10.11.), jossa kerrottiin runsaasta sadasta pääkaupunkiseudulla vaarallisesti käyttäytyvästä nuoresta.

Väkivaltaa ja varastelua on esiintynyt aiemminkin, mutta nyt omat erityispiirteensä ilmiöön toivat sosiaalisen median rooli nuorisojoukkojen sisäisessä kulttuurissa sekä se, että monen perheellä oli maahanmuuttajatausta.

Puheenvuoroista pystyi tunnistamaan kaksi ajatuskulkua, jotka herättivät nopeasti vastalauseita. Toiset halusivat korostaa nuorten toiminnan rikollista luonnetta, jolloin huomio kääntyy viranomaisten valtuuksiin, valvontaan ja rangaistuksiin.