Oikeusoppineet lyttäävät Sipilän hallituksen turvapaikkaohjelman: ”Suomessa on syrjintäkielto”
Turvapaikanhakijan oikeusturva vaarantuu huolestuttavasti, varoittavat asiantuntijat.
Hallitus julkisti 8. joulukuuta turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelmansa. Se on kuusisivuinen listaus toimista, joilla hallitus tahtoo katkaista turvapaikanhakijoiden virran Suomeen.
Lähtökohta on, että suojelun tarpeessa olevat saavat suojan ja heidät kotoutetaan tehokkaasti.
Kielteisen päätöksen saaneet puolestaan palautetaan tehokkaasti.
Saapujia odottavat myös telttamajoitus, ruokakupongit ja määräaikaiset oleskeluluvat.
Suomen Kuvalehti kysyi neljältä ihmisoikeus- ja perustuslakiasiantuntijalta, miten he ohjelman näkevät. Vastaajat ovat Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen, Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula, Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Päivi Mattila sekä kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin.
Hallitus toteaa, että ihmisoikeusvelvoitteet sitovat Suomea niin kansainvälisesti kuin osana Suomen lainsäädäntöäkin. Asiantuntijat näkevät kuitenkin ohjelmassa useita kohtia, jotka ovat joko ristiriidassa kansainvälisten sopimusten tai suoraan Suomen perustuslain kanssa.
Hallitus haluaa muun muassa räätälöidä kokonaan erillisen eli heikomman sosiaaliturvajärjestelmän maahanmuuttajille.
Professori Ojanen sanoo, että koko Suomen hyvinvointivaltio on rakennettu ajatukselle, että jokainen maassa laillisesti oleva ihminen on sukupuoleen, ikään, ihonväriin katsomatta saman sosiaaliturvajärjestelmän piirissä.
”Siksi tämä hallituksen esitys on hyvin poikkeuksellinen. Perustuslaki lähtee siitä, että jokainen on tasa-arvoinen. Lisäksi meillä on syrjintäkielto.”
Perinteisesti Suomi on pyrkinyt kansainvälisissä velvoitteissaan korkeammalle ja laajemmalle kuin mitä minimivaatimukset edellyttävät.
”Nyt hallitus esittää äärimmäisiä minimirajoja, joilla mennään rimaa hipoen suhteessa perustuslakiin, ihmisoikeusvelvoitteisiin ja EU-oikeuteen.”
Hallitus korostaa oleskeluluvan saaneiden tehokasta kotoutumista ja työllistymistä, jotta he voivat monipuolisesti osallistua ja sitoutua suomalaiseen yhteiskuntaan. Näin ehkäistään ulkopuolisuuden tunnetta ja väkivaltaista radikalisoitumista.
Samaan aikaan hallitus aikoo kuitenkin vastaisuudessa myöntää suojelua tarvitseville ainoastaan määräaikaisia oleskelulupia. Lähtömaan turvallisuustilanne päivitetään kahdesti vuodessa – ja oleskelulupa peruutetaan, jos maan turvallisuustilanne on parantunut.
Kaikki neljä asiantuntijaa näkevät tässä syvän ristiriidan.
Yhtäällä halutaan sitoutuneita, kieleen ja koulutukseen paneutuneita maahanmuuttajia, toisaalta heidän pitää olla valmiita lähtemään maasta heti kun olot sen sallivat.
Suomi toivoo monesta maahanmuuttajasta pienyrittäjää. Päivi Mattila Ihmisoikeusliitosta sanoo, että yrittäminen edellyttää ihmiseltä investointeja ja taloudellisen riskin ottamista.
”Jos oleskelulupasi onkin määräaikainen ja voi katketa joka puolen vuoden välein, miten voi järkevästi rakentaa elämää täällä.”
Sama koskee Suomen aikomusta kiristää perheidenyhdistämistä.
”Perheiden yhdistäminen on Suomessa jo nyt hyvin vaikeaa. Jos ihmisellä on valtava huoli perheestään, se ei millään tavoin edistä kotoutumista.”
Mattila ymmärtää yhteiskunnan huolen radikalisoitumisesta, mutta sanoo että ehdotetut toimet eivät ainakaan vähennä sitä.
”Jokaisella ihmisellä on tarve kuulua johonkin yhteisöön. Jos se ei ole perhe eikä työpaikka, aukon voi täyttää jokin muu taho.”
”Kun tähän lisätään köyhyys ja niukka luottamus yhteiskuntaan, näen tämän todella ongelmallisena.”
SPR:n pääsihteeri Kumpula sanoo, että kotoutuminen alkaa sillä hetkellä kun turvapaikanhakija tulee vastanottokeskukseen.
”Osallisuutta ja tekemistä rakennetaan siitä lähtien. Koko prosessin tulee kaikin keinoin tukea sitä, että syrjäytymisen vaara minimoidaan. ”
”Mutta myös poliittisten päätösten tulee tukea sitä. Jos oikeuksien ja velvollisuuksien suhteen sinut laitetaan sivuun, se syrjäyttää.”
Monessa Euroopan maassa toisen polven maahanmuuttajat kokevat olevansa ulkopuolisia ja epätasa-arvoisia kansaväestön kanssa. Hallituksen ehdottama heikompi sosiaaliturva ajaisi myös Suomea todella vahvasti tähän suuntaan.
”Suomen ei pidä tukea sellaista kehitystä. Sosiaaliturvan universaalisuuteen koskeminen olisi suuri linjamuutos.”
SPR vastaa yli sadan vastaanottokeskuksen toiminnasta eri puolilla Suomea.
Hallitus korostaa ohjelmassa, että päätökset turvapaikasta tehdään entistä nopeammin ja maasta poistetaan merkittävä määrä ihmisiä. Hallitus ehdottaa lisää resursseja Maahanmuuttovirastoon ja Helsingin hallinto-oikeuteen sekä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Mutta turvapaikanhakijoiden valitusoikeutta halutaan rajata, oikeusapua kaventaa ja maasta poistamista nopeuttaa, vaikka päätöksestä olisi valitettu.
Lisäksi esimerkiksi Venäjä ja Turkki määritellään turvallisiksi maiksi.
Resurssien lisäämistä päätöksentekoon ja odotusajan lyhentämistä asiantuntijat pitävät myönteisenä asiana.
Kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin katsoo kuitenkin, että turvapaikanhakijan oikeusturva vaarantuu esityksessä monella tavalla. Hän sanoo odottavansa kauhulla tilanteita, joissa päätöksiä pannaan täytäntöön kesken valitusajan.
”Jo nyt Suomesta poistetaan ihmisiä sellaisella kiireellä, että korkein hallinto-oikeus ei ehdi pysäyttää maasta poistamista.”
”Lisäksi mitään maata, edes Yhdysvaltoja, ei voida määritellä kategorisesti turvalliseksi. Turvallisuudesta voidaan vain tehdä olettama, mutta se pitää voida kumota yksilöllisin perustein.”
Suomi vaatii muita EU-maita valvomaan rajojaan paremmin ja rekisteröimään turvapaikanhakijat Dublin-menettelyn mukaisesti.
Suomi aikoo myös palauttaa kaikki niin sanotut Dublin tapaukset välittömästi.
Niin sanottujen hotspot-käsittelykeskusten perustaminen Kreikkaan ja Italiaan arveluttaa Scheininiä.
”Australian esimerkki osoittaa, että on suuri vaara, että keskuksista syntyy pysyviä leirejä, joissa ihmisiä pidetään vuosikausia. Se olisi mielivaltaista vapaudenriistoa ja ihmisoikeussopimusten vastaista.”
Ylipäätään Suomen tiukkaa vaatimusta siitä, että jokainen maa vastaa omista turvapaikanhakijoistaan, Scheinin pitää hyvin lyhytnäköisenä.
”On mahdollista että Venäjällä voi tapahtua jotain, joka toisi Suomeen miljoona turvapaikanhakijaa. Tällainen voi tulla Suomea vastaan ennemmin kuin hallitus arvaakaan.”
Myöskään palauttaminen ei ole aivan niin yksinkertaista kuin mitä hallituksen paperissa annetaan ymmärtää.
”Ihmisiä ei noin vain heitetä Irakiin tai Somaliaan ilman, että maan tilannetta voidaan pitää turvallisena ja että siellä on vastaanottavat viranomaiset”, sanoo professori Ojanen.
Pitää olla vastaanottosopimus ja varmuus, ettei palautettava joudu kidutetuksi tai epäinhimillisen kohtelun uhriksi.
Somaliassa ei esimerkiksi ole toimivaa hallintoa, jonka kanssa sopimusta voisi edes tehdä.
Myös se, miten maa arvioidaan turvalliseksi, on tehtävä puolueettomasti.
Professori Scheinin sanoo, että ulkoministeriön ja maahanmuuttoviranomaisten on syytä tehdä työtä yhdessä.
”On hyvä että tehdään asiantuntevia maa-arvioita ja että niitä päivitetään. Pitää myös lukea lehtiä sekä kansalaisjärjestöjen ja ihmisoikeusjärjestöjen raportteja.”
”Mutta on erittäin paha, jos maa-arvioita ryhdytään poliittisesti ohjailemaan sen suhteen, mikä lopputuloksen tulee olla.”
Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Päivi Mattila muistuttaa, että kansainvälinen yhteisö –Euroopan maat mukaan lukien – on surkeasti epäonnistunut siinä, miten rauhaa ja demokratiaa on Lähi-idässä tuettu. Muun muassa aseita viedään edelleen maihin, joiden tiedetään käyttävän niitä ihmisoikeusloukkauksiin.
”Ei ihmisten lähtemistä voida pysäyttää tällä tavoin erityisesti kun on ollut mukana luomassa kaaosta, jopa hyötymässä siitä.”
Mattilan mielestä nyt pitää kiirehtiä EU-tason päätöksiä siitä, että pakolaispolitiikkaan saadaan yhteiset pelisäännöt.
”Nyt ihmisiä ja ongelmia pallotellaan. EU:ta pitää tässä käyttää hyödyksi eikä mennä paniikin kaltaisesti takaisin kansallisen tason ratkaisuihin.”