Oikeuskansleri Jaakko Jonkan menneisyys: Poliisiin käsiksi, ei sakkoja
Jaakko Jonkka. Kuva Pekka Sakki / Lehtikuva.
Suomen nykyinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka suljettiin putkaan hänen kaatuiltuaan humalassa Tampereen rautatieasemalla. Suomen Kuvalehden saamien asiakirjojen mukaan tapahtumat saivat alkunsa illalla 26. maaliskuuta 1993, kun Jonkka oli saapunut junalla Helsingistä Tampereelle.
Poliisiasemalla Jonkka teki kiivasta vastarintaa, ja asiasta tehtiin välittömästi rikosilmoitus. Sen mukaan Jonkka oli tarttunut voimakkaasti säilöönpanotarkastusta tehneen poliisin paitaan ja repinyt sen käyttökelvottomaksi.
Seuraavana aamuna Jonkkaa kuulusteltiin rikoksesta epäiltynä poliisilaitoksella.
Kuulustelussa Jonkka kertoi juoneensa junamatkan aikana ravintolavaunussa kolme annosta valkoviiniä. Määrä vastaa yhtä viinipullollista. Jonkan mukaan hän muisti tulleensa ulos rautatieasemalta, mutta sen jälkeen muistikuvat olivat huonoja.
”Muistan jossain vaiheessa roikkuneeni jossain, mutta siitä ketä muita paikalla oli tai missä olin, ei minulla ole käsitystä. Seuraava asia jonka käsitin oli, että olin poliisilaitoksen putkassa. En muista tehneeni haittaa kenellekään mutta myönnän että olen mahdollisesti roikkunut jonkun poliisimiehen vaatteissa”, Jonkka kertoi kuulustelupöytäkirjan mukaan.
Suomen Kuvalehden tietojen mukaan Jonkka toi poliisikuulusteluissa selvästi esille asemansa. Tapahtumahetkellä hän oli Helsingin yliopistossa assistenttina ja virkavapaalla Lahden kaupungin syyttäjän virasta. Alkuvuonna 1993 hän työskenteli eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa vs. esittelijäneuvoksena.
Kuulustelusta vastannut poliisimies ei kommentoi, pyrkikö Jonkka käyttämään hyväkseen asemaansa, sillä sakkoja ei määrätty hänelle lainkaan.
Jaakko Jonkka kiistää vaikutusyritykset.
Vielä samana päivänä putkasta päästyään Jonkka kävi Helsingissä lääkärillä, joka kirjoitti hänelle lääkärintodistuksen. Noin viikko tämän jälkeen tutkinnanjohtaja Tampereella päätti lopettaa jutun tutkinnan. Syynä oli vähäpätöinen rikos.
Tutkinnanjohtajan ratkaisu oli poikkeuksellinen.
Eräs pääkaupunkiseudun kenttäyksikön komisario kertoo, että sakkoja annetaan kaikissa tapauksissa automaattisesti, jos henkilö tekee vastarintaa pidätyksen yhteydessä.
”Rikoslaki sääntelee kaikki virkamiehiin kohdistuvat haitanteot. Sakkoja tulee varmasti. Jos kyseessä on virkamiehen väkivaltainen vastustaminen, seurauksena voi olla jopa vankeutta”, komisariotason poliisimies sanoo.
Olivatko käytäntö ja seuraamukset erilaisia vuonna 1993?
”Ei. Haitanteko virantoimituksessa olevalle virkamiehelle on aina ollut sakoilla käsiteltävä juttu.”
Jonkka ei ole kertonut rikosilmoituksesta
Oikeuskansleri Jaakko Jonkka vahvistaa Suomen Kuvalehden tiedot oikeiksi.
”Olin menossa junalla Tampereelle ja ravintolavaunussa. Juna oli pikkaisen myöhässä ja minulla oli kiire jatkoyhteyteen. Lähdin pienessä pöhnässä oikaisemaan ja kömmin ratatyömaan läpi. Sitten kiipesin jonkin esteen yli, lensin selälleni ja sain aivotärähdyksen. Olin vissiin alkoholista ja tärskäyksestä jonkin verran sekavassa tilassa. Tämä on se kuvio.”
Rikosilmoituksen mukaan revitte putkassa poliisimiehen paidan.
”Kun minua siellä nostettiin niin rimpuilin vastaan. Se ei kohdistunut poliiseihin, vaan että kun nostettiin niin siinä hosuu.”
Kuinka suuret sakot teille määrättiin?
”En minä saanut sakkoja lainkaan.”
Miksi?
”Se oli vissiin niin, että kun kerroin että putosin, niin poliisi sanoi, että jos se pitää paikkansa… Menin sitten Helsingissä heti lääkärille ja sain lääkärintodistuksen.”
Jaakko Jonkan ura on tämän jälkeen ollut nousujohteinen. Muutama vuosi Tampereen tapahtumien jälkeen hänestä tuli eduskunnan apulaisoikeusasiamies ja vuonna 2001 apulaisoikeuskansleri.
Heinäkuun alussa 2007 presidentti Tarja Halonen nimitti Jonkan oikeuskansleriksi, maan ylimmäksi laillisuuden valvojaksi.
Ennen valintaa Jonkasta keskusteltiin oikeusministeri Tuija Braxin johdolla niin sanotussa kvartetissa, johon kuului hallitusryhmien puheenjohtajat.
Suomen Kuvalehden tietojen mukaan Jonkka ei kertonut rikosilmoituksesta tai poliisikuulusteluista missään vaiheessa hakuprosessia. Jonkka vahvistaa asian.
”En ole kertonut tapahtumista, mutta minulla on se käsitys, että oikeusasiamies sai tietää asiasta. Pidin sitä itsestään selvänä. Ymmärsin että hän sai sen ilman muuta tietää poliisilta.”
Eduskunnan oikeusasiamies oli vuonna 1993 Jacob Söderman. Söderman kiistää saaneensa poliisilta mitään Jonkkaa koskevaa tietoa.
”Tämä on minulle täysin yllättävä tieto. Minulle ei ole koskaan kerrottu tällaisesta Jonkkaan liittyvästä asiasta.”