Koulussa pitempään
Oppilaiden pitää saada kehittyä omassa tahdissa, sanoo OAJ:n puheenjohtaja.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ esittää oppivelvollisuuden uudistamista tavalla, joka toteutuessaan pitäisi vastentahtoisimmatkin nuoret koulun penkillä selvästi nykyistä pitempään.
OAJ:n tänään 14. maaliskuuta julkistamassa mallissa koulunkäynti voisi pidentyä molemmista päistä. Esiopetus muutettaisiin kaksivuotiseksi niin, että siihen osallistuisivat jatkossa pääsääntöisesti kaikki 5–6-vuotiaat lapset.
”Nykyjärjestelmä ei hyödynnä sitä, että lapsen oppimisherkkyys on tutkimusten mukaan viisivuotiaana suurin”, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen perustelee esiopetuksen aloituksen aikaistamista.
OAJ ehdottaa myös, että esi- ja alkuopetuksesta tehdään joustava kokonaisuus. Siinä lapsi voisi siirtyä ensimmäiselle koululuokalle 1–3 vuodessa esiopetuksen aloittamisesta ja jatkaa esi- ja alkuopetuksessa, kunnes hän on saavuttanut toisen vuosiluokan vähimmäisosaamistason.
Luukkaisen mukaan nykyisin lapsen syntymävuodella on koulussa liian suuri merkitys. Saman vuoden tammikuun alussa ja joulukuun lopussa syntyneet ovat pääsääntöisesti samalla luokalla, vaikka heillä on melkein vuosi ikäeroa.
Sen sijaan edellisen vuoden viimeisenä päivänä syntyneet aloittavat koulun yleensä vuotta aiemmin kuin seuraavan vuoden ensimmäisenä päivänä syntyneet päivää nuoremmat.
”Ei ole niin tärkeää minä vuonna lapsi on syntynyt, kunhan valmiudet koulunkäyntiin ovat olemassa”, Luukkainen huomauttaa.
Kun esiopetus on kaksivuotinen ja yhdistetty joustavasti alkuopetukseen, pienten koululaisten ei OAJ-pomon mukaan tarvitse esimerkiksi pelätä luokalle jäämistä.
”Luokalle jättämisellä on kielteinen imago: et ole päässyt tälle tasolle, vaan sinun pitää kerrata kaikki. Oppilaan pitäisi saada kehittyä yksilöllisesti omassa tahdissa, ilman epäonnistumisen kokemuksia.”
Oppilaiden arvioinnin kriteerejä olisi OAJ:n mielestä kehitettävä niin, että arviointi saadaan yhdenvertaiseksi kaikissa kouluissa.
Esiopetuksen laajentaminen maksaisi 35 miljoonaa ja oppivelvollisuuden jatkaminen 47 miljoonaa.
OAJ haluaa lisätä joustavuutta myös perusopetuksen myöhemmissä vaiheissa. Se ehdottaa perusopetuksen suorittamisen enimmäisikärajaksi 19 vuotta.
Toisaalta nuoret voisivat opiskella peruskoulussa nykyistä nopeammin suorittamalla lukion tai ammatillisen koulutuksen opintoja jo 7.–9. luokilla.
Oppivelvollisuuden pitäisi OAJ:n mielestä kattaa myös toisen asteen opinnot siihen asti kun nuori täyttää 19 vuotta.
”Kaikki tunnetut selvitykset osoittavat, että toisen asteen tutkinnon suorittamisella on suora yhteys ihmisen elinikään, terveyteen, sosiaaliturvan tarpeeseen ja työvuosien määrään. Kun nuori on tekemisissä samanikäisten kanssa, hän ei putoa mistään ja elämänhallinta vahvistuu”, Luukkainen selittää.
Hän on eri mieltä kuin muun muassa kansainvälisesti tunnettu opetusalan asiantuntija Pasi Sahlberg, joka on eri yhteyksissä arvostellut oppivelvollisuusiän jatkamista pinnalliseksi, lyhytnäköiseksi ja tehottomaksi toimenpiteeksi.
Luukkainen muistuttaa, että pakko on toiminut hyvin peruskoulussa, missä hyvin harva jää ilman päättötodistusta. Miksei se siis toimisi toisellakin asteella, hän kysyy.
”Mutta samalla olisi esimerkiksi kehitettävä kymppiluokkaa niin, että siellä opiskeltaisiin jo toisen asteen tutkintoja eikä pelkästään kerrattaisi vanhaa. Silloin se ei tosiasiassa pidentäisi opiskeluaikaa. Ja jos toisen asteen tutkinto on suoritettu ennen 19 vuoden ikää, oppivelvollisuus katkeaa siihen.”
OAJ:ssa on laskettu, että oppivelvollisuuden uudistaminen sen ehdottamalla tavalla maksaisi vuositasolla 294 miljoonaa euroa. Esiopetuksen laajentamisen osuus olisi 35 miljoonaa ja oppivelvollisuusiän jatkamisen 47 miljoonaa. Kirjastojen järjestämiin oppimateriaalien lainaus- ja leasingpalveluihin varattaisiin 35 miljoonaa.
”Yksi syrjäytynyt nuori maksaa miljoonan. Jos tällä tavalla pelastetaan vuositasolla 300 nuorta, uudistus maksaa itse itsensä. Sen yli menevä määrä on sitten pelkkää plussaa”, Luukkainen laskee.
Talouspolitiikan arviointineuvosto suositti tammikuussa julkistamassaan raportissa oppivelvollisuusiän nostamista 18 vuoteen. Myös oppositiopuolueista Sdp ja vihreät ovat puhuneet sen puolesta ja vihreät lisäksi OAJ:n tavoin esiopetuksen ulottamisesta 5-vuotiaisiin.
Kokoomus ja sitä edustava opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ovat sen sijaan suhtautuneet ajatukseen nihkeästi. Grahn-Laasonen haluaisi kuitenkin ulottaa maksuttoman varhaiskasvatuksen viisivuotiaisiin.
Kansalaisaloite maksuttoman toisen asteen koulutuksen puolesta saavutti äskettäin 50 000 allekirjoituksen rajan ja tulee lähiaikoina eduskunnan käsiteltäväksi.