Nyt puhuu Haminan kohulipputangon venäläisvalmistaja: Euroopan sietäisi hävetä
Tukesin mukaan pietarilaisen Amira-tehtaan käyttämä 1980-luvun lipputankostandardi on vanhentunut.
Haminan satametrisen jättilipputangon valmistanut pietarilainen Amira-konepaja ja Turvallisuus- ja kemikaalikeskus Tukes ovat eri mieltä siitä, mitä standardeja noudattaen tanko olisi pitänyt rakentaa.
”Olemme hämmästyneitä hankkeen ympärille syntyneestä kohusta. On häpeällistä, että Euroopassa uskotaan, ettei venäläinen tehdas tiedä, mitä se tuottaa ja miten tuote käyttäytyy eri kuormituksessa”, sanoo Amiran johtava mainos- ja markkinointiasiantuntija Julija Lutsenko Suomen Kuvalehdelle sähköpostitse.
”Olemme täysin varmoja, että lipputanko pysyy paikallaan ja toimii niin kuin oli ilmoitettukin”, sanoo Amiran toimitusjohtajan Andrei Saramudin viestin välittävä Lutsenko.
Amiran mukaan Haminan kovan onnen lipputanko on suunniteltu erityisesti lipputankoja varten laaditun amerikkalaisen standardin mukaan.
”Lipputankostandardi on laadittu kenttäkokeiden perusteella, ja se on käytössä monissa maailman maissa lipputankojen suunnittelussa. Euroopan standardi sallii tällaisten erityisstandardien käytön siinäkin tapauksessa, että ne eroavat eurooppalaisesta standardista”, sanoo Lutsenko.
”Se on ehdottomasti mastorakenne.”
Tukes on eri mieltä. Sen tulkinnan mukaan kyseessä on mastorakenne, joka kuuluu eurooppalaisen EN1090-standardin soveltamisalan piiriin.
”Amerikkalainen standardi, johon he viittaavat, on vanha. Amiran käyttämässä 1980-luvulta peräisin olevassa lipputankoja koskevassa standardissa on se ongelma, ettei siinä säädellä lipputangon kokoa mitenkään”, sanoo ylitarkastaja Petri Kulmala Tukesista.
Kulmalan mukaan Amiran mainitsema lipputankostandardi on tarkoitettu lähinnä normaalikokoisille ja hieman normaalia suuremmille lipputangoille.
Amira sanoo, että sen käyttämän lipputankostandardin mukaisella laskentatavalla Haminan lipputanko on kestävä.
Ulkopuolisena asiantuntijana laskelmia tarkastava A-Insinöörit on kuitenkin ollut sitä mieltä, että lipputangon kestävyys on eurokoodin mukaisella laskennalla kyseenalainen.
Haminan lipputanko on niin järeä rakenne, ettei sitä Kulmalan mukaan ylipäätään voi luokitella lipputangoksi.
”Se on ehdottomasti mastorakenne, jonka tyyppiset rakenteet pitää eurooppalaisen standardin mukaan CE-merkitä ja sen mukaisesti tehdä lujuuslaskelmat”, hän sanoo.
Tangon suunnittelussa on Kulmalan mukaan eurokoodimitoituksen lisäksi otettava huomioon ja noudatettava Suomen omaa kansallista lainsäädäntöä.
Haminan kaupungin ulkopuoliseksi asiantuntijaksi palkattu A-Insinöörit-yhtiö yrittää parhaillaan selvittää, kestääkö jättilipputanko eurokoodin mukaisella mitoituksella.
Tarkastuksen tekeminen on venynyt, sillä tangon maahantuonut ADS Finland -yhtiö ei ole saanut toimitettua Suomeen kaikkia Amiralta vaadittuja dokumentteja.
”Lipputangon suunnitelleelta ja valmistaneelta toimittajalta on saatu lisädokumentteja tarkastusta varten, mutta ne eivät vielä osoita riittävää suunnitteluvarmuutta lujuuslaskelmien osalta. Ennen suurlipun nostoa Haminan kaupunki haluaa varmistaa, ettei suurlipun salkoon liittyviä turvallisuusriskejä ole”, totesi Haminan kaupunki keskiviikkona 21. marraskuuta julkaisemassaan tiedotteessa.
Kaupunki ilmoittikin peruuttavansa joulukuun 3. päiväksi suunnitellut jättilipputangon vihkiäiset ja suurlipun nostamisen salkoon, kunnes tangon turvallisuus on varmistettu.
Mikäli tangon kestävyys nykyisellään osoittautuu epävarmaksi, on Petri Kulmalan mukaan selvitettävä voisiko tankoa jotenkin vahvistaa.
Kyseeseen voivat Kulmalan mukaan tulla myös käyttörajoitteet: kun tuuli on tarpeeksi kova, suurlippu on otettava alas.
Julija Lutsenkon mukaan jälkitarkastuksen tekeminen Haminassa ei tullut Amiralle yllätyksenä.
”Tämä on yleinen käytäntö. Euroopassa ei koskaan ole valmistettu tai asennettu tällaisia rakenteita, ja sen vuoksi standardien tiukka tarkistaminen on täysin normaalia. Tarkastuksen kuluessa luonnollisesti herää tarkentavia kysymyksiä, jotka kaupunki osoittaa herra Karille”, sanoo Lutsenko.
Kari Hyrkäs on ADS Finland -yhtiön omistaja ja toimitusjohtaja, jolta Haminan kaupunki tilasi lipputangon.
ADS Finland on taloudeltaan hutera keravalaiseen kerrostaloon rekisteröity pienyhtiö, jolla ei ennestään ole merkittäviä jättilipputankoa vastaavia referenssejä.
Lutsenko arvelee, että Hyrkkään vastuulla oleva asiakirjojen pyytäminen Amiralta ja niiden toimittaminen Haminan kaupungille ja A-Insinööreille on viivästynyt pitkän viestintäketjun ja monikielisyyden vuoksi.
”Amira ja sen kumppanit työskentelevät kolmella kielellä: englanniksi, venäjäksi ja suomeksi”, sanoo Lutsenko.
Haminalaisten Facebook-ryhmässä on ihmetelty sitä, että Amiran kotisivuilla lipputankoesitteessä 100-metrisen tangon lipun maksimikooksi ilmoitettiin 15 x 20 metriä.
Haminaan tilattu suurlippu on kooltaan noin 17 x 27 metriä.
Se ylittää suosituksen noin 50 prosentilla.
Amiran mukaan tehtaan suosituksessa on kyseessä vain ulkonäöllinen kokosuositus.
”Tilaaja alusta pitäen halusi 16,7 x 27,3 -metrisen lipun. Sen vuoksi Amiran asiantuntijat laskivat tangon rakenteen ja lipun nosto- ja laskumekanismin näiden parametrien perusteella”, sanoo Amiran toimitusjohtaja Saramud.
Kysymyksiä herättivät myös tankotyömaalta ennen pystytystä otetut kuvat tangon osien hitsausliitoksista.
Amira ei halua kommentoida hitsauksen laatua.
”Meillä on erityinen metodi, jolla hitsaus tarkistetaan. Tehtaalla meillä on ultraäänellä tapahtuva laadunvalvonta. Emme päästä tuotteita tehtaalta, ellemme ole varmoja laadusta. Arvostamme hyvää mainettamme”, sanoo Lutseva.
Vuonna 1991 perustetun Amiran liikevaihto on yli 20 miljoonaa euroa, ja sillä lasketaan olevan noin 40 prosentin osuus Venäjän teräsmastojen ja -pylväiden markkinoista.
Tähän asti Amira on keskittynyt katujen, lentokenttien, urheilustadioneiden ja öljyntuotantolaitosten valaisinpylväiden sekä telemastojen ja ukkosenjohdinten rakentamiseen.
Yhtiö on muun muassa toimittanut ulkovalaistuksen lukuisille Venäjän lentokentille Vladivostokia myöten sekä Venäjän urheiluministeriön tilauksesta useisiin Sotšin olympialaisia varten rakennettuihin urheilukohteisiin.
Viime kesänä talouslehti Kommersant kertoi, että Amira aikoo laajentua lipputankomarkkinoille avaamalla 2019 Pietarin lähellä Krasnyi Borissa sijaitsevaan tehtaaseensa lipputankoihin erikoistuvan uuden tuotantohallin.
Krasnyi Borin tehtaan lisäksi Amiralla on kaksi tuotantolaitosta Pietarissa.
Toistaiseksi Amiralla ei ole merkittäviä lipputankoreferenssejä ulkomailla lukuun ottamatta Jordaniaa, ja sen vuoksi Hamina on yhtiölle merkittävä päänavaus Euroopassa.
”Amira on valmistanut ja pystyttänyt Venäjällä kolme lipputankoa, ja ulkomaille olemme suunnittelemassa kahta 90–100-metristä”, kertoo Lutseva.
Julija Lutsevan mukaan Amira on sen sijaan valmistanut 20 vuoden aikana satoja muita 50–100-metrisiä teräspylväitä ja -tankoja.
Jokainen tehdään hänen mukaansa yksilöllisesti esimerkiksi sijoituspaikan tuuli- tai maanjäristysolosuhteet huomioon ottaen.
Lipputangot ovat Lutsevan mukaan tehtaan tuotannossa keveämmästä päästä.
Petri Kulmala suosittelee, että Euroopan markkinoille pyrkivät yhtiöt sertifioisivat tuotantonsa eurooppalaisen harmonisoidun standardin mukaisesti.
Sertifiointi on pitkällä tähtäimellä halvempi vaihtoehto kuin Haminan kaltainen tapaus, jossa tangon vaatimustenmukaisuus joudutaan varmentamaan jälkikäteen aikaa ja rahaa vievällä kolmannen osapuolen tarkastusmenettelyllä.
Haminan kaupungin rakennusvalvonta antoi ADS Finlandille luvan pystyttää jättitanko omalla riskillään, vaikka Venäjältä tuoduilla osilla ei ollut eurooppalaista CE-merkintää – ja vaikka A-Insinöörit oli jo aiemmin varoittanut siitä, että lujuuslaskelmissa oli puutteita.
Kulmala arvioi, että todennäköisesti muutkin Euroopan maat kuin Suomi vaativat Haminan lipputangon kaltaisilta rakenteilta EN1090-standardin mukaisen CE-merkinnän.
”Se on yksi hankalimmista standardeista, jonka soveltamisalueen piiriin kuuluvista rakennustuotteista käydään kiistaa jopa oikeusasteissa eri maissa. Mutta uskon, että pääosin kaikki tulkitsevat, että tämä on mastorakenne eikä lipputanko, jonka voisi laskea 1980-luvun standardin mukaan”, sanoo Kulmala.
Hänen mukaansa Venäjällä toimii jo teräsrakenteiden valmistajia, jotka ovat hankkineet eurooppalaisen CE-merkinnän.
”Eurooppalainen tarkastuslaitos käy sertifioimassa tehtaan ja myöntää tuotannolle EN1090-sertifikaatin, minkä jälkeen tehdas voi toimittaa tuotteita Eurooppaan.”
Juttua korjattu 23.11. klo 9.34. Jutussa oli kerrottu lipputankoesitteen kadonneen Amiran verkkosivuilta. Perjantaiaamuna 23.11. Amira ilmoitti, mistä esite sivulta löytyy.