Nyhtökaura tulee – näin Reetta Kivelä keksi kauralihan: ”Aika yksinkertaista loppujen lopuksi”

Elintarviketieteilijä sai osan inspiraatiosta kotoa, kun teini-ikäiset tyttäret yrittivät yhdistää kasvissyönnin ja urheilun.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Näytelmä on lyhyt ja hieman tragikoominen, mutta se on tosi ja se kiteyttää paljon startup-yrittäjyydestä.

Näyttämönä on vanha pienteollisuuskiinteistö Helsingin Lauttasaaressa. Yhtä liiketilaa reunustavat suurkeittiökoneet ja kelmutuslaite. Pöydällä on siististi järjesteltyjä, kirjainkoodeilla merkittyjä pusseja. Harsohattuinen Reetta Kivelä mutustaa näytettä pussista B ja pohtii, miksi tuotteen suolaisuus tuntuu vaihtelevan.

Täällä kehitetään kaurasta, keltaherneestä ja härkäpavusta ”tämän ajan unelmatuotetta”, kuten Helsingin Sanomat arvioi pääkirjoituksessaan tammikuussa. Suomalaista elintarviketta, jolla on globaalit markkinat ja jolla villeimpien visioiden mukaan lähestulkoon pysäytetään ilmastonmuutos ja ratkaistaan ihmiskunnan ruokahuolto.

Ulko-oven suunnasta kuuluu kauhistunut huudahdus. ”Uijui!”

Sitten valtava metallinen rymähdys.