Nordea esti palkanmaksun: Musliminimi johti henkilötietojen syyniin, hindiniminen sai rahansa heti
Suomalaisyrittäjän palkanmaksu Intiaan pysähtyi epätasa-arvoiseen terrorismi- ja rahanpesutarkastukseen.
Suomessa on ollut uusi rahanpesua ja terrorismin rahoitusta estävä laki voimassa 3. heinäkuuta 2017 alkaen. Heti lain tultua voimaan on havaittu ylilyöntejä, jotka hankaloittavat ihmisten arkea ja jopa syrjivät osaa heistä.
Suomen Kuvalehden tiedossa on räikeä tapaus, jossa Nordea-pankki ei ole suostunut välittämään palkkaa Intiassa asuvalle henkilölle, sillä pankilla ei ole ollut riittävää määrää tietoa henkilön taustoista.
Pankki on pyytänyt palkan maksaneelta suomalaiselta yrittäjältä lisäselvitystä.
Normaalisti tässä ei olisi mitään erikoista, mutta tällä kertaa pyyntö kohteli syrjivästi palkan saajaa.
Suomalainen yrittäjä maksoi palkkaa kahdelle intialaiselle. Toisen intialaisen nimi oli hindiperäinen ja toisen muslimiperäinen.
Yrittäjän maksamat palkat olivat suuruudeltaan 50 000 rupiaa ja 200 000 rupiaa. Summat ovat euroissa vajaat 700 ja 2 700 euroa. Musliminimiselle henkilölle maksettu palkka oli pienempi kuin hindinimiselle maksettu.
Suomalainen yrittäjä ihmetteli, kun Nordea otti häneen yhteyttä ja vaati musliminimisen henkilön tarkkoja tietoja pankin nähtäväksi.
Maksun tarkoitus, vastaanottajan täydellinen nimi, täydelliset osoitetiedot, syntymäaika, passikopio ja kansalaisuus, Nordea listasi tietopyynnössään.
Jos Nordea ei saisi henkilöstä vaadittavia tietoja, palkkaa ei välitettäisi Intiaan.
Pankit seuraavat nykyään muun muassa Intian rahaliikennettä uuden lain myötä tarkasti, sillä viranomaisten arvioissa Intia on luokiteltu high risk -maaksi rahanpesun ja terrorismin rahoituksen osalta.
Samalle high risk -listalle kuuluvat muun muassa Afganistan, Iran, Irak, Kiina, Venäjä, Somalia, Turkki, Ukraina, Venezuela ja Jemen sekä joukko muita Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maita. Euroopasta korkean riskin maiksi luokitellaan esimerkiksi Romania ja Bulgaria.
Nordea ei kysynyt suomalaisen yrittäjän taustoja, vaikka laki näin vaatii.
Suomalainen yrittäjä kysyi Nordeasta, miksi pankki pyytää tietoja ainoastaan musliminimisestä henkilöstä.
Nordean asiakaspalvelusta selitettiin suomalaisyrittäjälle, että tietopyynnöt perustuvat rahanpesua ja terrorismin rahoittamista estävään lakiin ja Finanssivalvonnan ohjeisiin.
”Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen perustuu kansainvälisiin standardeihin. Sääntelyllä pyritään siihen, että globaaleilla rahoitusmarkkinoilla noudatetaan yhtenäisiä asiakkaan tuntemista koskevia menettelytapoja”, Finanssivalvonta kirjoittaa ohjeissaan.
Nordea ei antanut yrittäjälle minkäänlaista selitystä hindinimisen ja musliminimisen erilaisesta kohtelusta. Nordea ei myöskään kysynyt suomalaisen yrittäjän taustoja, vaikka laki näin vaatii. Selvitystä ei pyydetty myöskään yrittäjän maksamien rahojen alkuperästä.
Pankkien etujärjestön Finanssiala ry:n asiantuntija Mika Linna ei halua arvioida, rikkoiko Nordea lakia, kun se kysyi tietopyyntöä vain musliminimisestä henkilöstä.
Linna kuitenkin toteaa, ettei ero asiakkaiden kohtelussa saa perustua asiakkaan alkuperään, kansalaisuuteen tai kieleen.
Entä uskontoon?
”Henkilön syrjivä kohtelu tiedetyn tai oletetun uskonnon tai vakaumuksen perusteella on yhdenvertaisuuslain vastaista”, Linna vastaa sähköpostitse.
Suomen Kuvalehti kysyi myös Nordean näkemystä musliminimisen ja hindinimisen henkilön erilaisesta kohtelusta, kun molemmat henkilöt ovat korkean riskin maasta eli Intiasta.
Nordean vastaus on tyypillinen.
”Yksittäistapauksiin emme voi ottaa kantaa ja siksi ei ole mahdollista arvioida, miksi kahdesta maksunsaajasta toisen maksu on onnistunut ja miksi toinen ei”, Nordean viestintäyksikkö kirjoittaa vastauksessaan.
Esimerkkitapauksesta huolimatta Nordea vakuuttaa, etteivät uskonto ja uskonnolliseen taustaan viittaavat tekijät ole perusteita erilaiselle maksujen käsittelylle.
Pankeilla on tarkat ohjeet, joissa opastetaan työntekijää tekemään tietopyyntöjä. Kuka valvoo, että työntekijät noudattavat ohjeita?
”Olemme panostaneet vahvasti rahanpesun ja muun talousrikollisuuden torjuntaan sekä ohjeistaneet työntekijät. Ohjeiden noudattamista valvotaan pankissa usealla tasolla, muun muassa esimiesten toimesta sekä liiketoiminnasta riippumattomien yksiköiden tekemänä”, Nordea kertoo.
Viestintäyksikkö ei kerro rahanpesuun liittyvien tietopyyntöjen tai poliisille ilmoitettujen tapausten määrää.
Suomalainen yrittäjä kertoi Nordealle, kuka intialainen henkilö oli ja miksi tälle oli maksettu palkka.
Yrittäjä joutuu kuitenkin todennäköisesti toimittamaan musliminimiseen henkilöön liittyvät tarkat asiakirjat, kuten passikopion, muuten tämä ei saa palkkaansa.
Suomalaisen yrittäjän mukaan intialainen työntilaaja on halukas tapaamaan Nordean edustajan saadakseen selityksen tapahtumalle. Hän tietää että toiselle samassa projektissa työskentelevälle hindinimiselle maksu on suoritettu ilman kyselyjä.
Maapallolla elää noin 1,5 miljardia muslimia. Suurimmat islamilaiset maat sijaitsevat Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä sekä Kaakkois-Aasiassa.