"Pimeät" sotilaslennot: Niinistön transponder-ehdotus parantaisi turvallisuutta Itämerellä
Suomessa kaikki koneet nähdään, muu liikenne ohjataan kauas pimeistä.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön ehdotus niin sanottujen ”pimeiden” lentojen vähentämiseksi Itämerellä on otettu myönteisesti vastaan korkeillakin poliittisilla tahoilla.
Niinistö keskusteli asiasta positiiviseksi raportoidussa hengessä Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa Kultarannassa, ja aihe nousi näkyvästi esille myös Naton huippukokouksessa Varsovassa. Sitä käsitellään seuraavaksi Naton ja Venäjän neuvoston kokouksessa keskiviikkona.
”Pimeiksi” luonnehditaan koneita, joita siviililennonjohdot eivät pysty tunnistamaan, koska niissä ei ole tai ne eivät käytä nykyaikaisen lennonjohtotoiminnan avainlaitetta, tutkavastainta eli transponderia. Tutkan kanssa tällä radiolaitteella ei tosin ole mitään tekemistä.
Perinteistä tutkaa kutsutaan ensiö- eli primääritutkaksi. Se lähettää radiosignaaleja ja vastaanottaa ilmassa liikkuvista kohteista takaisin heijastuneet signaalit. Ensiötutka synnyttää lennonjohdon kuvaputkelle kaiun, joka osoittaa koneen sijainnin.
Toisio- eli sekundääritutka ei ole tutka vaan radiolähetin. Se lähettää kyselyn, johon koneessa oleva vastain eli transponder vastaa. Vastaus identifioi koneen ja kertoo tarkasti sen sijainnin ja korkeuden. Halutessaan lennonjohtaja saa myös muuta kautta tullutta tietoa muun muassa koneen nopeudesta.
Lennonjohto antaa jokaiselle koneelle oman transponder-koodin. Lisäksi käytössä on erityiskoodit poikkeustilanteisiin. Kaapatun koneen lentäjät valitsevat transponderiinsa koodin 7500. Radiohäiriötilanteissa käytetään koodia 7600 ja hätätilanteissa 7700.
Siviililentoliikenne valvotussa ilmatilassa perustuu täysin transpondereihin. ”Pimeä” kone sotkee koko kuvion pahan kerran.
Täysin ”pimeäksi” ei tosin jää yksikään kone, ehkä lukuun ottamatta huippunykyaikaisia, tutkakaikuja häivyttäviä häivehävittäjiä. Helsinki-Vantaan toimistotornin katolla pyörii maan ainoa ensiötutka. Se näkee sellaisetkin koneet, joiden transponder ei ole päällä.
Lennonjohto ohjaa muun liikenteen kauas tällaisesta koneesta ja tekee Finavian lennonjohtotoiminnasta vastaavan johtajan Raine Luojuksen mukaan aluevalvontalain mukaisen ilmoituksen sotilas- ja rajavalvontaviranomaisille. Ne kirjaavat tapaukset ylös ja lähettävät tarvittaessa tunnistuskoneen ilmaan.
Tietoa tapausten määrästä pääesikunta ei sydänsuvella onnistunut kaivamaan esiin. Pimeiden koneiden tunnistuslentojen määrää sotilasviranomaiset eivät kerro. Se on operatiivista tietoa. Pimeisiin lentoihin syyllistyvät ainakin venäläisten mielestä kuitenkin muutkin kuin venäläiset sotilaskoneet.
Myös sotilastutkat havaitsevat ”pimeät” koneet. Suomessa siviili- ja sotilaslennonjohto on integroitu, mutta sotilastutkien tiedot eivät suoraan tule siviilijärjestelmiin. Tilanteen parantamisesta keskustellaan Luojuksen mukaan parhaillaan.
Sotilaat eivät läheskään aina ole innostuneita paljastamaan tutkiensa suorituskykyä. Tämä rajoite hankaloitti pahasti muun muassa eteläiselle Intian valtamerelle kadonneen malesialaisen matkustajakoneen etsintöjä keväällä 2014.
Koneen tutkavastain putosi tai pudotettiin päältä, ja kone katosi siviililennonjohtojen näyttöruuduilta. Sotilaat seurasivat ensiötutkillaan sen kääntymistä takaisin ja katoamista aavalle merelle, mutta kertoivat tiedoistaan vasta paljon myöhemmin.
Tutkavastain on nykyilmailun peruslaite. Niitä löytyy nykyisin suuresta osasta yleisilmailun pikkukoneita, ja niitä alkaa olla jopa purjekoneissa. Hyvin toimivan laitteen saa satasilla.
Nopeasti yleistyy myös ADS-B-niminen jatkokehitelmä, joka yhdistää tutkavastaimen ja GPS-satelliittinavigaattoreiden antamaa informaatiota. ADS-B-tietoon perustuu esimerkiksi ruotsalainen, tuhansien lentojen reaaliaikaiset tiedot kenen tahansa ulottuville tuova FlightRadar-nettisivusto.
Toisiotutka ja transponder ovat nykyaikaisen lennonjohtojärjestelmän perusta. Vanhalle ensiötutkallekin löytyy silti yhä käyttöä. Luojus kertoo, että Finavia suunnittelee nykyisen, uransa ehtoossa olevan laitteen korvaamista uudella lähivuosina.
Noin kolmen miljoonan euron investointi on tarpeen, koska Suomesta haluaan nähdä Viroon saakka ja koska eurooppalainen valvontastrategia edellyttää ensiötutkaa vilkkaimmilla suurten kenttien lähestymisalueilla. Muualla kuin Helsinki-Vantaalla ensiötutkaa ei tarvita.
”Pimeät” koneet ovat eittämättä uhka lentoturvallisuudelle, joskin uhan suuruutta on vaikea määritellä tietämättä tapausten määrää. Paras tapa torjua uhkaa on lopettaa tällaiset lennot eli lentää valvotussa ilmatilassa aina transponder päälle kytkettynä. Juuri sitä presidentti Niinistö on ehdottanut.