Neurologi: Nostakaa jo viinaveroa!

Julkaistu yli kolme vuotta sitten
poika ja pullo

Viina ja väkivalta kuuluvat yhteen. Nuorena opittu juominen johtaa useissa tapauksissa alkoholismiin ja aiheuttaa paniikkikohtauksia. Neurologian professori Matti Hillbom vaatii vähemmän viinatarjontaa ja hintoja ylös.

Viime viikkojen uutisia viinasta:

Poliisi huomasi humalassa olleen teinitytön yhdentoista aikaan illalla. Aggressiivisesti käyttäytynyt tyttö vietiin ensin kotiin.

Hän oli poliisin mukaan ampumishetkellä erittäin tukevassa humalassa.

Poliisi on ottanut kiinni avopuolison epäiltynä törkeästä pahoinpitelystä. Epäilty oli alkoholin vaikutuksen alaisena.

Partio saapui naisen asunnolle ja löysi ruumiin sekä kovassa humalassa olevan miehen.

Alkoholin ja huumeiden vaikutuksen alaiset miehet olivat käyneet purserin kimppuun.

Epäilty oli ”ainakin alkoholin vaikutuksen alaisena”. Mitään motiivia puukotukselle ei ole löytynyt.

Humalainen kiväärimies säikäytti yöllä.

Väkivaltaa ja viinaa ei voi erottaa:

Viime vuosina 80 prosenttia kaikista henkirikoksista on tehty alkoholin vaikutuksen alaisena.

Nuorena opeteltu ryyppääminen johtaa oikeusministerin mukaan helposti rikoksen teille ja vankilaan.

Viina synnyttää siis väkivaltaa. Mutta miten viina vaikuttaa meihin?

Viina tuhoaa
aivorakenteita

Oulun yliopiston neurologian professorin, erikoislääkäri Matti Hillbomin mukaan eri päihteillä on erilaisia haitallisia vaikutuksia aivojen toimintaan. Alkoholi, etanoliksi myös kutsuttu päihdyttävä aine, vaikuttaa Hillbomin mukaan merkittävästi ja tuhoavalla tavalla nuorten ihmisten aivorakenteisiin.

”Alkoholi alkaa pääasiallisesti imeytymään ohutsuolesta. Sieltä se jakautuu hyvin nopeasti kaikkiin kudoksiin. Kaikkein nopeinten se imeytyy aivoihin, koska siellä on kaikkein tehokkain verenkierto.”

”Alkoholin käyttö nuorella iällä assosioituu aivovaurioon ja neurokognitiivisiin haittoihin, jotka vaikuttavat negatiivisella tavalla muun muassa oppimiseen ja älylliseen kehittymiseen. Nämä vaikutukset jatkuvat ja kehittyvät siihen asti kunnes henkilö tulee aikuiseksi.”

Professorin mukaan alkoholin suoranaiset vaikutukset aivoihin ovat palautuvia, joista voi joissain määrin parantua.

Hän kuitenkin korostaa, että haitallisin asia alkoholin käytöllä liittyy ikään: mitä nuorempana aloittaa alkoholin juomisen humalahakuisesti, sitä suuremmat riskit on käyttää alkoholia jatkuvasti liikaa, tämä johtaa usein alkoholismiin sekä moniin eri sairauksiin.

”On tutkimustuloksia, joissa on havaittu, että mitä nuorempana aloittaa alkoholin käyttämisen, esimerkiksi 12-14-vuotiaana, sitä suurempi vaikeus on oppia uusia asioita. Alkoholisoitumisriski kasvaa myös merkittävästi.”

Alkoholi laukaisee
paniikkikohtauksen

Alkoholisairauksista tunnetuimpia ovat maksakirroosi sekä haimasairaudet, neurologiset sairaudet ja muut keskushermostolliset sairaudet. Alkoholilla on myös tuhoava vaikutus nuoren ihmisen psyykeen ja henkisen kasvun kehittymiseen.

Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jouko Lönnqvistin mukaan erityisesti nuorten tapauksissa, joissa nuori käyttää alkoholia ja huumeita, kaksi asiaa korostuu:

”Nuorten keskushermosto on voimakkaan muutoksen alla. Aivojen mielialatoiminta oppimiskokemuksena muotoutuu nuorella iällä. Jos nuori oppii saamaan mielihyvää päihteiden kautta, niin se tavallaan iskostuu syvälle aivojen rakenteisiin.”

”Psykologisella tasolla taas nuorten harkintakyky ja kritiikki ovat puutteellisia.”

Lönnqvistin mukaan nuorena aloitettu alkoholin käyttö tutkimusten mukaan korreloi suoraan päihderiippuvuuteen, joka on mielenterveydellinen sairaus.

Skitsofrenian ja alkoholin välistä yhteyttä ei ole löydetty, mutta esimerkiksi kannabistuotteiden käyttö lisää skitsofreniariskiä.

”Ihmisillä, joilla on taipumusta skitsofreniaan ja jotka käyttävät kannabistuotteitta, on suurempi riski sairastua kyseiseen sairauteen”, toteaa Lönnqvist.

Paniikkikohtauksilla ja alkoholilla puolestaan on suora syy-seuraussuhde. Useat ihmiset ovat kokeneet paniikkikohtauksia, joissa oireina ovat huimaus, todellisuuden hämärtyminen sekä joissakin tapauksissa jopa kuoleman pelko. Lönnqvistin mukaan alkoholilla, kahvilla, huumeilla, tupakalla, jopa Coca-Colalla on laukaiseva vaikutus paniikkikohtaukselle.

”Tämä johtuu ihan biologisista syistä. Laukaisevaa tekijää ei ihan tarkkaan tiedetä, mutta se tiedetään, että nämä aineet alentavat paniikkikohtauksen laukeamiskynnystä.”

Vastuuta ja
opetusta

Molemmat lääkärit korostavat, että kansanterveydellisesti nuorten ihmisten ja yhteiskunnan kannalta alkoholi ja huumeet ovat ongelmia, joihin tulee puuttua jo varhaisessa vaiheessa. Lönnqvistin mielestä asioiden taivastelu ei auta mitään, on ryhdyttävä toimiin.

”Suomalaiset nuoret käyttävät alkoholia eurooppalaisittain erittäin paljon, se on kansallinen piirre, jolla ei paljon kannata kehuskella”, lataa Lönnqvist.

Hänen mukaansa suurin osa Suomen nuorista voi suhteellisen hyvin, mutta marginaalissa elävät nuoret tarvitsevat maksimaalisen tuen ja sitä pitää myös antaa.

”Näitä asioita voidaan ehkäistä panostamalla lapsiperheiden hyvinvointiin sekä tukea mahdollisimman paljon lapsia ja nuoria. Konkreettisia toimia ovat hyvä neuvolatoiminta, kouluterveydenhuolto ja koulun jälkeinen tukiverkosto niille, jotka lopettavat koulun, ettei syrjäytyminen toteutuisi.”

Hillbomin mielestä valtiolla on oltava tiukka alkoholipolitiikka. Lisäksi hän kannustaa nuoria erilaisten harrastusten pariin.

Lääkärillä on kuitenkin vesiselvä viesti Suomen päättäjille: ”Vähemmän viinatarjontaa ja hinnat ylös. Nostakaa veroja!”

Tämä on kolmas ja viimeinen juttu SK netin juttusarjassa, jossa on etsitty selitystä lisääntyneelle väkivallalle ja turvattomuudelle.

Teksti
Mikko Niemelä

Kuva
Pekka Sakki / Lehtikuva
Kuvankäsittely
SK netin toimitus

Aiheesta lisää
Psykologi: Tietokonepelien yleistyminen lisäsi aggressiivista käyttäytymistä (SK netti 2.9.2008)
Poliisi: Nuorten väkivalta ei ole kasvanut, vielä (SK netti 1.9.2008)
Stakes: Väkivalta yleistynyt peruskoulun yläluokkalaisten keskuudessa (SK netti 26.8.2008)
Taas teinisurma: Miksi nuori mies tappaa? (SK netti 16.8.2008)
Miksi nuori mies tappaa? (SK netti 24.7.2008)
Matka suomalaiseen väkivaltaan: Musta hetki (pdf; SK 31/2006)
Psykiatri Jari Sinkkonen: ”Lapset on hoidettava kotona” (SK netti 20.11.2007)

Onko viina väkivallan syy? Mitä mieltä sinä olet?
Keskustelu:
Miksi väkivalta rehottaa? Uskallatko kulkea kotikulmillasi yksin?