Neurokirurgien huippukurssi Helsingissä - katso kuvakertomus aivoleikkauksesta

aivosairaudet
Teksti
Juho Salminen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Aivoleikkaus
Neurokirurgi Juha Hernesniemi leikkaa aivovaltimon pullistumaa Töölön sairaalassa ja kertoo kurssilaisille, mitä tekee. Kuva Petri Kaipiainen.

Katso kuvakertomus tästä.

Kansainvälinen joukko neurokirurgeja kokoontui Helsinkiin kurssille kesäkuussa jo kymmenettä kertaa. “Helsinki Live Demonstration Course in Operative Microneurosurgery” tarkoittaa nimensä mukaan sitä, että alan huiput leikkaavat ja kurssilaiset (valmiita kirurgeja hekin) seuraavat. Leikkauksista myös keskustellaan ennen ja jälkeen operaatioiden.

SK pääsi seuraamaan neurokirurgi Juha Hernesniemen työtä Töölön sairaalassa. Hän leikkasi aivovaltimon pullistumaa. Leikkaussalissa toimenpidettä seurasi noin 15 kirurgia, salin ulkopuolella noin kuusikymmentä.

Aivovaltimon pullistuma on Suomessa yleinen ja siksi täällä niiden hoidosta on paljon kokemusta. Suomessa sairastuu vuosittain noin tuhat ihmistä aivojen lukinkalvonalaiseen verenvuotoon. Näistä noin 750 johtuu juuri aivovaltimon pullistuman eli aneurysman repeämisestä. Tästä syystä Suomessa on neurokirurgeille paljon nähtävää ja opittavaa. Mitkä ovat aivovaltimon pullistuman oireet, riskitekijät ja miten sitä hoidetaan? Lue lisää täältä.

Maallikko ei kostu leikkausten katselemisesta, mutta alan töitä tehneet kirurgit saattavat saada paljonkin uusia oivalluksia. “Leikkausten seuraamisella on kirurgin kehittymisen kannalta suuri merkitys, Hernesniemi sanoo. Hän itse kertoo oppineensa paljon mikroneurokirurgian gurulta, turkkilaiselta Gazi Yaşargililta, joka teki elämäntyönsä Zürichin yliopistossa Sveitsissä.

Hernesniemi tekee vuodessa noin neljäsataa leikkausta. Vaikka hän on leikannut uransa aikana yli kymmenentuhatta potilasta, hän kertoo jännittävänsä edelleen ennen leikkauksen alkua. Kun työ pääsee vauhtiin, jännitys unohtuu. Niin unohtuu myös radion ääni, joka soi leikkaussalissa.

Hernesniemi sanoo, että Töölön sairaalan neurokirurgian osastolla on totuttu siihen, että leikkaussalissa on katsojia. Vieraita on jatkuvasti, muulloinkin kuin kurssien aikana.

“Jos pystyy tekemään työnsä hyvin katsojien läsnä ollessa, se on merkki, että taso on riittävän korkealla muutenkin”.

Usein leikkauksista mainitaan vain sen tehnyt kirurgi, mutta Hernesniemen mukaan kyse on mitä suurimmassa määrin ryhmätyöstä. Leikkausryhmään kuuluu kirurgin lisäksi avustava lääkäri, anestesialääkäri ja -hoitaja sekä kaksi leikkaushoitajaa.

“Tätä työtä ei voi tehdä yksin. Mitä parempi ryhmä, sitä parempi lopputulos.”

“Kerran Kuopiossa muu ryhmä joutui kesken leikkauksen lähtemään kiireellisempään tehtävään. Ajattelin, että tässähän voisi jatkaa, mutta en voinut tehdä mitään ilman muita”, Hernesniemi kertoo.

Helsingin kurssin aikana leikataan noin kolmekymmentä potilasta. Näitä leikkauksia seuraa yhteensä yli kahdeksankymmentä kirurgia eri puolilta maailmaa.

Katso kuvakertomus tästä.