Seuraavan pandemian voi kukistaa
Vielä hetki sitten kukaan ei uskonut, että tartuntataudin voisi pysäyttää. Nyt ihmiskunnalla alkaa olla edellytykset jopa pandemian voittamiseen.
Koronaviruspandemia on nyt reilun vuoden ikäinen. Näyttää mahdolliselta, että kaksivuotissynttärit jäävät siltä pitämättä.
Koronaviruksen nutistaminen lähestulkoon kehtoonsa olisi valtava voimannäyttö ihmiskunnalta. Koskaan ennen emme ole kyenneet hallitsemaan näin yleisvaarallista tartuntatautia näin hyvin.
Vielä hetki sitten tätä ei pidetty mahdollisena. Pandemian alkuvaiheessa viranomaiset Suomessa toistelivat, kuinka riskiryhmiä pyrittäisiin suojaamaan muun kansan ottaessa taudin ”väestöpohjalta vastaan”.
Suomalaiset viranomaiset eivät olleet ajattelussaan yksin. Osallistuin joulukuussa 2019 kansainväliseen pöytäpeliharjoitukseen, jossa pohdittiin muunnellun influenssaviruksen muodostamaa bioaseuhkaa. Kuvitteellisen, suurin piirtein koronavirukseen verrattavissa olevan taudin pysäyttämiseen ei harjoituksessa uskonut kukaan. Arvio oli, että kuudessa kuukaudessa kuolleita olisi maailmanlaajuisesti 50 miljoonaa.
Näistä luvuista ollaan nyt kaukana. Silti koronaviruksen aikaansaamaa tuhoa ja maailmanlaajuista häiriötä ei pidä vähätellä.
Tyly totuus on, että taudin hillinnästä on vielä pitkä matka sen kukistamiseen. Kaikilta tartuntataudeilta suojaavaa patenttiratkaisua ei ole mahdollista luoda, mutta tarvittavia perusratkaisuja ja valmiuksia on syytä kehittää hyvissä ajoin. Seuraava pandemia voi näet odottaa jo kulman takana.
Ensimmäinen on pyrkimys vaikuttaa potentiaalisten taudinaiheuttajien taustasyihin. Tiedämme, että etenevä ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen lisäävät uusien tautien alttiutta siirtyä ihmisiin. Nämä huolet täytyy viimeistään nyt ottaa vakavasti.
Toiseksi tarvitaan luotettavaa ja nopeaa diagnostiikkaa. Taudinaiheuttajien jäljille pitää päästä aiempaa nopeammin. Toukokuun alussa WHO:n ja Saksan hallituksen lanseeraama uusi tautiepidemioita jäljittävä mekanismi on tässä mielessä hyvä uutinen.
Diagnostiikka ei kuitenkaan auta, mikäli puhjennutta epidemiaa piilotellaan. Pandemia onkin paljastanut kansallisvaltiovetoisen maailmamme kaksijakoisuuden. Yhtäältä valtiot ovat olleet korvaamattomia toimijoita tilanteen hillinnässä. Mutta toisaalta jäykkä suvereniteettiajattelu on mahdollistanut tiedon pimittämisen ja suojatarvikkeiden tai rokotteiden hamstraamisen tavoilla, jotka eivät ole edistäneet pandemian tehokasta ja oikeudenmukaista hallintaa.
WHO:n kansainvälinen terveyssäännöstö velvoittaa valtioita raportoimaan epidemioista välittömästi. Nyt koettu pandemia ei olekaan ensimmäinen, joka on saanut rauhassa hakea vauhtia ennen kuin pilliin puhallettiin. Mutta viimeiseksi sen pitää jäädä. Kansainvälisiä velvoitteita ja painetta avoimuuteen pitää vahvistaa.
Kolmanneksi tarvitaan tehokkaampia keinoja lääketieteellisten vastatoimien ja etenkin rokotteiden tuottamiseksi. Pandemiat ovat globaaleja, eikä niitä voida ratkaista suojaamalla vain osa ihmiskunnasta.
Hyvät uutiset ovat, että uusilla teknologioilla kyetään kehittämään tehokkaita ja turvallisia rokotteita paljon aiempaa nopeammin. Harva tietää, että Modernan mRNA-rokotteen resepti oli valmis alle kahdessa vuorokaudessa viruksen perimän sekvensoinnista.
Tätä nopeutta tarvitaan jatkossa. Rokotekehityksen nopeus ei kuitenkaan riitä, jos itse rokotteiden valmistus osoittautuu pullonkaulaksi. Tarvitaankin paljon nyt nähtyä tehokkaampi ja joustavampi valmistusprosessi.
On tervetullutta, että Suomessa pohditaan omaa rokotetuotantoa. Suomella on vahvaa osaamista ja myös teollista potentiaalia. Kyky omaehtoiseen rokotevalmistukseen tukisi merkittävällä tavalla kansanterveyttä ja huoltovarmuutta. Samalla Suomi kykenisi kantamaan kortensa kekoon myös globaaliin rokotetarpeeseen.
Uudet rokoteteknologiat tuovat mukanaan myös muita etuja. Ne ovat muun muassa aiempaa monikäyttöisempiä, ja tulevaisuudessa niitä voitaneen käyttää esimerkiksi syöpien ja muiden tautien hoitamiseen.
Seuraavan pandemian puhkeaminen on vain ajan kysymys. Se voi saada alkunsa luonnollisesti tai ihmisen tahallisen tai varomattoman toiminnan kautta.
Ihmiskunnalla alkaa olla edellytykset siirtyä pandemioiden hillinnästä niiden hallitsemiseen ja jopa voittamiseen. Suomen tulisi tehdä osansa viitoittaakseen tietä tähän suuntaan.
Kirjoittaja on kansainvälisen politiikan professori Tampereen yliopistossa.