Kehys hillitsee menojen kasvua

Julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kurominen on kovin kaukainen tavoite. Menokehys voitaisiinkin laskea niin, että velan osuus bkt:sta ei enää kasvaisi.

Profiilikuva
alijäämä
Teksti
Roope Uusitalo
Kirjoittaja on julkistalouden professori Helsingin yliopistossa.

Hallituksen viikon mittaisesta kehysriihestä odotettiin merkittävämpiäkin päätöksiä, mutta ainakin episodi teki suomalaisen kehysbudjetointijärjestelmän aikaisempaa tunnetummaksi.

Kunkin hallituskauden alussa tehtävässä kehyspäätöksessä hallituspuolueet sitoutuvat pitämään valtion menot kehyksen puitteissa hallituskauden ajan. Kehys kattaa valtaosan valtion budjetista. Suhdanteista riippuvat erät kuten työttömyysturva ja esimerkiksi velan korot on varta vasten jätetty kehyksen ulkopuolelle.

Kehysjärjestelmän tarkoituksena on hillitä valtion menojen kasvua mutta antaa suhdanteista riippuvien menojen vaihdella suhdanteitten mukaan ja siten tasoittaa suhdannevaihtelua.

Varsinkin koalitiohallituksilla menotarpeiden yhteensovittaminen on usein vaikeaa. Kaikkien puolueiden toiveiden toteuttaminen johtaisi helposti valtion menojen voimakkaaseen kasvuun. Kehysbudjetoinnissa sovitaan menojen kokonaismäärästä ja sitten jaetaan käytettävissä olevat resurssit eri kohteisiin.