Naistenklinikan päivystyksessä joka kolmas koronanäyte on positiivinen – infektio lisää synnytyksen riskejä ja sitoo henkilökuntaa
Samaan aikaan henkilökuntaa on poissa töistä enemmän kuin koskaan. Moni on saanut koronatartunnan vapaa-ajalla tai joutunut karanteeniin.
Kiihtyvää vauhtia leviävä omikron-koronavirusmuunnos herättää huolta Suomen suurimmassa synnytyssairaalassa Husin Naistenklinikalla.
Viime päivinä jopa joka kolmas Naistenklinikan päivystyksessä otetuista koronanäytteistä on ollut positiivinen. Aiemmin positiivisia näytteitä on ollut neljästä kahdeksaan prosenttia.
Samaan aikaan korona koettelee Naistenklinikan henkilökuntaa.
Naistentautien sairaalan linjajohtajan Aydin Tekayn mukaan henkilökunnasta on nyt suurempi osa pois töistä kuin koskaan aiemmin. Moni on saanut tartunnan vapaa-ajalla tai perheen kautta tai joutunut karanteeniin altistumisen takia.
Tekay sanoo, että paineesta huolimatta Naistenklinikalla on pärjätty tähän asti suhteellisen hyvin.
”Olemme saaneet apua muilta linjoilta saman toimialan sisältä.”
Korona on itsessään vakava paikka odottavalle äidille. Koronainfektio lisää riskiä ennenaikaiseen synnytykseen ja muihin raskauskomplikaatioihin kuten verisuonitukoksiin. Myös tehohoitoon joutumisen riski on suurempi.
Korona myös suurentaa vastasyntyneen riskiä joutua osastohoitoon.
Korona-positiivinen äiti ohjataan synnytyssairaalassa tarkkailuun erillisiin tiloihin. Synnytyssalissa avustava kätilö pukeutuu suojavarusteisiin eikä näin ollen voi siirtyä toiseen synnytyssaliin avustamaan, kuten tavallisesti. Kätilö voi siis hoitaa vain yhtä potilasta kerrallaan.
Tämä sitoo henkilökuntaa tavallista enemmän.
Linjajohtaja Aydin Tekayn mukaan kuormitukseen on sairaalassa varauduttu.
”Meillä on tarkka eskalaatiosuunnitelma. Tarvittaessa pystymme venymään, mutta vain tiettyyn rajaan asti. Sitä rajaa ei ole vielä onneksi näköpiirissä.”
”Osastolla seurataan nyt 2–6 koronapotilasta päivittäin. Nämä kaikki ovat sairaalassa juuri synnytyksen vuoksi, ei niinkään koronan seurauksena”, Tekay kertoo.
Naistenklinikalla on hoidettu tähän mennessä 60–80 synnyttäjää, jotka ovat sairastaneet koronatautia. Se on noin puolet Suomen kaikista koronasynnytyksistä.
”Olemme oppineet tulemaan toimeen tämän ongelman kanssa”, Tekay sanoo.
Erillistä ajantasaista rekisteriä koronaa sairastavista synnyttävistä ei pidetä. Tarkemmat luvut selviävät vasta vuoden parin päästä, kun tulokset julkistetaan.
Vaikka korona lisää myös vastasyntyneen riskiä joutua osastohoitoon, Tekayn tiedon mukaan Naistenklinikalla syntyneistä vauvoista yksikään ei ole saanut vakavia oireita koronan takia.
Sen sijaan koronan takia käynnistettyjä synnytyksiä ja keisarileikkauksia joudutaan Naistenklinikalla tekemään joka viikko.
Korona kuormittaa keuhkoja, ja suuri vatsa tekee hengittämisestä entistä vaikeampaa. Jos hapetus heikkenee, synnytys pitää hoitaa nopeasti sikiön turvallisuuden varmistamiseksi.
THL on lokakuusta 2021 asti suositellut koronarokotetta kaikille raskaana oleville. Tekayn mukaan sairaalahoitoa tarvitsevat ovat valtaosin olleet rokottamattomia.
Erityisesti delta-variantin aiheuttamat hengitysvaikeudet aiheuttavat raskaana oleville ongelmia.
Valtavirukseksi muuttuneen omikron-variantin tiedetään pesivän lähinnä ylähengitysteissä kuten nielussa ja nenässä.