Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomessa keitetään edelleen pontikkaa. Jutun nykyajan viinanpolttajista löydät täältä.

Viinaa tiputettiin maaseudun pappiloissa ja kartanoissa jo 1550-luvulla. Pontikan valmistus kiellettiin vuonna 1866. Sen jälkeen laillinen tislaus muuttui salapoltoksi.

 

Vanha viinapannu

Tislaus tapahtui avotulella, yleensä metsäkeittona. Ennen tiputusta oli valmistettu käyttämällä mäski, noin 15-prosenttinen alkoholiliemi. Aine tislattiin kahteen kolmeen kertaan.

1. Tuli kuumensi mäskin. Etanoli höyrystyi pannun hatussa. 2. Tynnyrin kylmä vesi tiivisti alkoholihöyryn takaisin nesteeksi. 3. Viina tippui kerättäväksi talteen.

 

Moderni viinapannu

Kolvissa on lasimurskaa tai ohuita metallilevyä, joihin etanoli kondensoituu. Suippo kolvi tehostaa prosessia; kahdesti tislatusta aineesta tulee puhdasta, jopa yli 90-prosenttista viinaa.

1. Sähkövastus tai kaasukeitin lämmittää mäskin. 2. Etanoli höyrystyy kolvin suipossa kärjessä. 3. Tarkkuuslämpömittari ja keiton portaaton säätö varmistavat laadun. 4. Lauhduttimessa kiertävä kylmä vesi muuttaa höyryn takaisin nesteeksi.

 

Lämpötila ratkaisi

Eri alkoholit höyrystyvät eri lämpötiloissa. Viinanpoltossa pyritään ottamaan talteen etyylialkoholi eli etanoli, joka höyrystyy 78,4-asteessa. Ennen etanolia ja sen jälkeen syntyy joko vaarallisia tai pahanmakuisia alkoholeja, jotka tuovat kotipolttoiseen pontikkaan pistävän maun.