Näin Suomessa raiskataan: Yleensä sisätiloissa ja kännissä – poliisi selvitti yli 700 tapausta viime vuonna

Maahanmuuttajien osuus on lähes viisinkertainen suomalaisepäiltyihin verrattuna.

Hannu Niemi
Teksti
Mikko Niemelä

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Poliisi saa joka päivä noin kolme yhteydenottoa, jotka liittyvät raiskaukseen. Esimerkiksi viime vuonna raiskausilmoituksia tehtiin poliisille yhteensä 1010.

Näistä rikosilmoituksista poliisi selvitti 704 tapausta. Luku ei kerro tekijöiden määrää: yksi tekijä voi liittyä useampaan tekoon, tai sama tekijä on kohdistanut raiskauksen useamman kerran samaan uhriin.

Tilanne on muuttunut vuosien saatossa. Vuonna 2000 poliisin tietoon tuli huomattavasti vähemmän raiskauksia: selvitettyjä raiskausrikoksia kirjattiin tilastoihin 326. Poliisi siis selvitti yli kaksinkertaisen määrän raiskausilmoituksia viime vuonna kuin 15 vuotta sitten.

Syyttäjälle etenevien raiskausjuttujen määrät sen sijaan ovat välillä nousseet, välillä laskeneet. Esimerkiksi vuonna 2013 syyttäjälle eteni eri raiskaustapauksia yhteensä 201. Vuonna 2010 syytteitä kirjattiin 100, kun vuonna 2007 syyttäjän pöydälle päätyi 145 juttua.

Samankaltainen vaihtelevuus näkyy myös langetetuissa tuomioissa.

Tilastokeskuksen mukaan käräjä- ja hovioikeudet tuomitsivat raiskauksesta, raiskauksen yrityksestä, törkeästä raiskauksesta tai sen yrityksestä viime vuonna yhteensä 111 rangaistusta. Vertailun vuoksi esimerkiksi vuonna 2010 rangaistuksia annettiin yhteensä 71, kun vuonna 2009 tuomioita luettiin yhteensä 98.

Raiskaustilastojen tulkintaa sekoittaa se, että poliisille ilmoitetuista raiskaustapauksissa kaikki eivät johda rikostutkintaan saatikka syyttäjälle tai oikeuteen asti.

 

Raiskausrikoksista ei ole olemassa täysin luotettavaa tietoa, sillä ne ovat suurimmaksi osaksi piilorikollisuutta. Kaikki teot eivät tule viranomaisten tietoon.

Tutkija Hannu Niemi Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista sanoo, että vuosina 1997–2009 toistetun kolmen tutkimuksen tulos oli se, että raiskausten kokonaismäärä vähentyi hiukan.

”Osa poliisin tietoon tulleiden rikosten määrän kasvusta johtuu siitä, että poliisille ilmoittaminen on yleistynyt”, Niemi sanoo.

Myös teknologia ja viestinnän kehittyminen ovat mahdollistaneet seksuaalirikoksia: nettipalstojen ja eri sovellusten kautta on helppo olla yhteydessä yhä suurempaan joukkoon ihmisiä ja solmia tapaamisia.

Lisäksi vuonna 2011 tehty lakimuutos, joka koski puolustuskyvyttömiin uhreihin kohdistuneita tekoja, on lisännyt raiskausten määriä ainakin tilastollisesti, sillä nämä teot rangaistiin aiemmin seksuaalisena hyväksikäyttönä.

Kuinka sitten tyypillinen raiskaus tehdään Suomessa?

”Tyypillinen raiskaus tehdään sisätiloissa. Epäillystä ja uhreista vajaa puolet on ollut tekohetkellä alkoholin vaikutuksen alaisena. Suurin osa on sellaisia tapauksia, joissa tekijä ja uhri tuntevat toisensa”, Niemi sanoo.

 

Poliisi tiedottaa nykyään rikosepäilyistä tutkinnan eri vaiheissa. Mediat myös aktiivisesti kysyvät tutkinnanjohtajilta tapausten taustoja: rikosuutisoinnista kilpaillaan etenkin iltapäivälehdissä, sillä jutut herättävät tunteita ja ne houkuttelevat lukijoita verkkosivuille.

Raiskausuutisia jaetaan myös sosiaalisessa mediassa ja ”keskustelu” käy varsin usein ylikierroksilla, jos tekijäksi epäillään maahanmuuttajaa tai epäilty teko on kohdistunut alaikäiseen.

Esimerkki Kempeleessä poliisi tutkii nyt alaikäiseen tyttöön kohdistunutta raiskausta. Teosta epäillään ulkomaalaistaustaista henkilöä. Kempeleessä kriisiapua on tarjottu koko kaupungille ja iltapäivälehtien haastattelemat ihmiset ovat ilmaisseet järkytyksensä.

Sitä ei ole kiistäminen, etteivätkö maahanmuuttajat näkyisi raiskaustilastoissa yliedustettuina. Vuonna 2014 raiskaukseen epäillyistä 548 oli Suomen kansalaisia, 121 maahanmuuttajia (pääasiassa Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta). Muut ulkomaiden kansalaiset, esimerkiksi turistit ja väliaikaisesti maassa olevat, olivat epäiltyinä 48 raiskauksesta.

Kun nämä luvut suhteutetaan 15 vuotta täyttäneen miespuolisen väestön määrään, maahanmuuttajien osuus on lähes viisinkertainen suomalaisepäiltyihin verrattuna.

Niemen mukaan osuus vaihtelee vuosittain, mutta ero on pysynyt tuntuvana.

”Tässä rikoslajissa ero on suurin suomalaisten ja maahanmuuttajien välillä”, Niemi sanoo.

Jos poliisin tutkimukset osoittavat Kempeleen epäillyn raiskausrikoksen toteutuneen ja juttu etenee syyttäjälle ja siitä langetetaan tuomio, Suomen raiskaustilastot ovat yhtä tapausta rumemmat.