Namuja susille

Salametsästys tappaa arviolta saman verran susia vuodessa kuin tämän alkutalven kiintiöjahti. SK kirjoitti vuonna 2022 susia myrkyttäneiden metsästäjien ringistä.

2 MIN

Tammikuun 28. päivän vastaisena yönä vuonna 2019 susi vei pystykorvan kotipihasta Lieksasta.

Jäljistä päätellen susi oli hypännyt omakotitalon pihassa olevaan aitaukseen. Sitä, miten susi pääsi saaliinsa kanssa pois aitauksesta, ei tiedetä.

Koiran isäntä, kahdeksankymppinen eläkkeellä oleva opettaja, oli Facebookissa yksi petopolitiikkaan keskittyneen keskusteluryhmän ylläpitäjistä. Hän uskoi menettäneensä susille jo aiemmin yhden metsästyskoiristaan.

Hän kirjoitti parin kuukauden päästä tuttavalleen Messenger-viestissä:

”Se meidän koirien vihollinen ei enää hengitä ja sitä ei tiedä kukaan muu kuin minä ja nyt sinä.”

”Onneksi sain sen pois elävien kirjoista. Oli iso rötkäle ja nyt olen laittanut moneen paikkaan ’namut’.”

Namuilla mies tarkoitti syöttejä, jotka sisälsivät strykniini-nimistä myrkkyä. Strykniini tappaa suden tunnissa tai kahdessa. Teelusikan kymmenys voi riittää 40-kiloisen eläimen myrkyttämiseen.

Mikäli eläin on tajuissaan hengityksen pysähtymisen aikana, on kuolema hidas tukehtuminen, jonka eläin todennäköisesti kokee erittäin ahdistavana ja tuskallisena, Ruokavirasto on arvioinut.

Myrkkysyöteissä saattoi olla myös jo hengitettynä tappavaa kaliumsyanidia, sudelle tappavaa ksylitolia ja hehkulampun kaarevia siruja, jotka miehen mukaan ”repivät suolen pinnan aika hyvin”.


Toimittaja Matti Rämö teki vuonna 2022 jutun laajasta salametsästäjien ringistä, jossa metsästäjät ympäri Suomen välittivät toisilleen strykniiniä ja antoivat ohjeita susien tappamiseksi myrkkysyötteillä.

Pohjois-Karjalassa salaiselle susijahdille löytyi ymmärtäjiä myös riistanhoidon luottamustoimissa olevilta.

Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi joulukuussa 2021 lieksalaismiehelle neljä kuukautta ehdollista vankeutta metsästysrikoksesta. Lisäksi hänet määrättiin metsästyskieltoon joulukuuhun 2023 asti.

Juttu ”Syötti” julkaistiin Suomen Kuvalehden numerossa 19/2022. Toimittaja Matti Rämö oli jutullaan ehdolla tutkivan journalismin Lumilapio-palkinnon voittajaksi.

Lue juttu tästä