Ministeri Rehn arvosteli oikeuden Talvivaara-päätöstä – Oikeustieteen professorit: ”Poikkeuksellista”
Ei kai tarkoitus ole sanoa, että hallinto-oikeuden olisi tullut ratkaista asia lainvastaisesti, kysyy professori.
Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk) päästi jonkinasteisen sammakon suustaan, kun hän Talvivaaran kaivoksen (Terrafame) alasajoa koskevassa tiedotustilaisuudessa äityi arvostelemaan Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä.
Ministeri Rehnin mukaan hallinto-oikeuden päätös ”tappoi” neuvottelut yksityisten sijoittajien halusta tulla mukaan kainuulaiseen kaivostoimintaan. Vaasan hallinto-oikeus muutti kaivoksen ja sen purkuputken ympäristöluvat määräaikaisiksi.
Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen ja Turun yliopiston hallinto-oikeuden professori Heikki Kulla pitävät ministeri Rehnin arvostelua harvinaisena ja poikkeuksellisena.
”Kun kyseessä on oikeuden toimivaltansa rajoissa antama lakiin perustuva päätös, tuomioistuimen pitää perustaa päätöksensä oikeudelliseen harkintaan. Ja jos oikeus niin menettelee, siihen on tyydyttävä”, Tolvanen sanoo.
”Ei kai tarkoitus ole sanoa, että hallinto-oikeuden olisi tullut ratkaista asia lainvastaisesti poliittisia tarkoitusperiä mukaillen? Tätä ministeri ei varmaan tarkoittanut”, Tolvanen jatkaa.
Kulla muistelee, että oikeusministeri Johannes Koskinen (sd) sai vuosina 1999–2003 toimiessaan nuhteet oikeuskanslerilta, kun tämä arvosteli useita yksittäisiä tuomioistuinten päätöksiä.
”Ministeri voi kyllä esimerkiksi kiinnittää huomiota oikeuden päätöksen tosiasiallisiin seurauksiin, kunhan ei väitä päätöstä lainvastaiseksi”, professori Kulla sanoo.
Oikeuden yksittäisen päätöksen arvostelu on ongelmallista myös vallan kolmijako-opin näkökulmasta. Siinä lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on erotettava toisistaan.
”Tämä koskee varsinkin tilannetta, kun poliittiset päättäjät ovat mukana pyörittämässä toimintaa, jota hallinto-oikeuden päätös koskee”, Tolvanen sanoo.
Kullan mukaan vallan kolmijako rikotaan siinä tilanteessa, kun lainvastaisuusväite kohdistuu yksittäisiin päätöksiin.
”Lainkäytön yleisen linjan asiallinen arvostelu ei mielestäni riko vallanjakoa.”
Molemmat professorit sanovat, ettei ministeri Rehnin lausunto riko lakia. Ainut seuraamus tai reaktio on Tolvasen mukaan ministerin toiminnan poliittinen arviointi.
”Poliittisessa vastuussa on kyse toiminnan yleisemmästä sopivaisuudesta.”
Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus valmistautuu Terrafame Oy:n Sotkamon kaivoksen hallittuun sulkemiseen.
Kaivoksen sulkemisen valmistelu toteutetaan vuoden 2016 aikana ellei yksityistä rahaa löydy kaivoksen pyörittämiseen. Lopullisen alasajon hinta voi nousta 500 miljoonaan euroon.
Tämä oli ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä
Tilaa Suomen Kuvalehti ja hanki luettavaksi koko sisältö ja arkisto
Tilaa