Ministeri Lintilän faktat ontuvat – Kesälomien myöhentäminen sekoittaisi 1,3 miljoonan opiskelijan elämän
Säätilastot ja aikaisemmat selvitykset eivät tue kesälomien siirtämistä myöhemmäksi.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) haluaisi myöhentää koululaisten loman alkua parilla viikolla. Perustelu on kotimaan matkailun edistäminen. Koulujen alku katkaisee Lintilän mukaan nyt parhaan lomasesongin.
Ministeri Lintilän ja Matkailualan etujärjestö MaRan ajama muutos voi äkkiseltään kuulostaa hyvältä asialta selvittää.
Asiaa on kuitenkin selvitetty aiemmin ja Suomen Kuvalehti kävi läpi tulokset. Lisäksi SK pyysi Ilmatieteen laitokselta säätiedot vuodesta 1981 alkaen. 35 vuoden ajalta kerätty aineisto osoittaa, että alkukesän sää on parempi kuin loppukesän.
Otoksessa kauniiksi päiväksi määriteltiin vähintään 20 asteen lämpötila, kuusituntinen auringonpaiste ja alle millimetrin sademäärä.
Vertailtavat ajanjaksot olivat kaksi kolmen viikon jaksoa: alkukesäksi laskettiin kesäkuun 25. päivään päättyvä kolmen viikon jakso ja loppukesäksi 14. elokuuta alkava kolmen viikon jakso.
Vantaalla kauniita kesäpäiviä oli alkukesästä keskimäärin 6,2 päivää ja loppukesästä 5,3. Jyväskylässä alkukesästä kauniita päiviä oli keskimäärin 5,2 ja loppukesästä 3,9. Sodankylässä vastaavat päivät olivat 3,4 ja 1,6.
Alkukesän kauniit kesäpäivät voittavat loppukesän kelit siis 3-0, kun tarkastellaan sääoloja akselilla Vantaa-Jyväskylä-Sodankylä.
Ministeri Lintilän ja MaRan selitys ”parhaan lomasesongin” katkeamisesta ei saa täten tukea ainakaan Suomen kesän sääoloista.
Ilmatieteen laitos selvitti alku- ja loppukesän lämpötiloja myös vuonna 2015. Tulos oli tietenkin saman suuntainen kuin SK:n nyt saama tilastotulos.
”Meteorologisessa mielessä tällä hetkellä käytössä oleva koulujen loma-aika on ihanteellinen, jos kriteerinä pidetään kesäisten päivien määrää. Vantaalla eniten kauniita kesäpäiviä osuu lomaan, jos se pidetään 3.6.–16.8.”, kiteytti Ilmatieteen laitoksen meteorologi Pauli Jokinen elokuussa 2015.
Opetusministeriö on selvittänyt vuonna 2005–2006 koulujen kesälomakauden siirtämistä myöhemmäksi. Selvityksen on edelleen ajankohtainen, sillä kokonaisuuteen liittyvät asiat eivät ole juurikaan muuttuneet.
Selvityksen johtopäätökset eivät tue lomakauden siirtämistä myöhemmäksi.
”Jos koulujen kevätlukukauden päättymisajankohtaa siirrettäisiin eteenpäin, siitä aiheutuisi
huomattavia ongelmia valtion ja kunnan talouden ja toiminnan suunnittelulle”, ministeriön selvityksessä todettiin.
Lomamuutoksen johdosta perusopetuksen päättöarviointi siirtyisi. Toisen asteen yhteisvalinta viivästyisi ja tulokset saataisiin vasta heinäkuun alussa. Yhteisvalinnan tarkistukset ja täyttämättä jääneiden opiskelijapaikkojen valinnat siirtyisivät heinäkuulle.
Vastaavasti syksyn yhteisvalinnan tulosten julkistaminen siirtyisi lähelle vuodenvaihdetta. Yhteisvalinnan siirtymisen johdosta toisen asteen oppilaitosten lukuvuoden aloitusajankohta
siirtyisi syksyllä 2–3 viikkoa nykyisestä eteenpäin.
Ylioppilaskirjoitukset siirtyisivät sekä keväällä että syksyllä, minkä johdosta myös tulosten valmistuminen lykkääntyisi.
Ministeriön selvityksen perusteella ylioppilastutkinnon järjestämistä ei ole mahdollista muuttaa ilman, että siitä koituisi merkittävää haittaa ylioppilaskokelaille. Ylioppilaskokelaita on vuosittain ikäluokasta riippuen noin 35 000.
Lomakauden siirtämisellä ei ole myönteistä vaikutusta myöskään lapsiperheille.
”Perheiden lastenhoidon kannalta muutoksella ei helpotettaisi oppilaiden ja heidän vanhempiensa työ- ja loma-aikojen yhteensovittamista, koska työ- ja loma-ajat perusopetuksessa olisivat yhtä pitkät kuin nykyisin”, selvityksessä muistutettiin.
Koulujen loma-aikojen muuttaminen on ollut matkailun edunvalvojien yksi tavoitteista jo neljännesvuosisadan.
Matkailualan edunvalvontajärjestön mielestä koululaisten lomien alkaminen juhannukselta ja päättyminen elokuun lopussa lisäisi matkailu- ja ravintola-alalle merkittävästi kannattavia aukiolopäiviä ja loisi lisää kesätyöpaikkoja nuorille.
Järjestön väite on varmasti osittain totta, mutta samalla matkailuelinkeinon tukeminen mylläisi koko julkisen sektorin ja vaikuttaisi 1,3 miljoonan koululaisen ja opiskelijan elämään.
Elinkeinoministeri Mika Lintilän selvitys lomakauden myöhentämisen taloudellisista vaikutuksista matkailuelinkeinolle onkin suurella todennäköisyydellä myönteinen.
Selvitys ei saa kuitenkaan unohtaa yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia, merkittävää vaivaa ja aikaa.