Näpit irti lasten kesälomasta! – Lämmin elokuun loppu ja kylmä kesäkuu -selitys ontuu

PÄÄKIRJOITUS: Ilmatieteen laitos tutki SK:n pyynnöstä: Kaunista säätä on varmemmin kesäkuun alussa kuin elokuun puolivälin jälkeen.

Profiilikuva
kesäloma
Teksti
Jussi Eronen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Elokuu vaihtuu syyskuuksi, ennuste Kalajoen säästä on tyly. Hiekkasärkkien yllä leijuu tumma pilvi, kolme isoa sadepisaraa, ylin lämpötila 12 astetta.

”Kesälomien siirtämisellä olisi hyvin positiivinen vaikutus Kalajoen kaltaisille upeille kesämatkakohteillemme”, totesi matkailuelinkeinoa edustavan MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi.

Matkailualan mielestä koulujen lomien alkaminen juhannukselta ja loppuminen elokuun lopussa lisäisi merkittävästi kannattavia aukiolopäiviä ja loisi töitä nuorille.

Euroopassa olisi asiakkaita, siellä elokuu on lomakuu. Työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) on tarttunut täkyyn. Ministeriö aikoo selvittää, voisiko lomia myöhentää viikolla tai parilla.

 

Elinkeinoelämä on vaatinut samaa jo vuosien ajan. Tämän ikiliikkujan voisi jo viheltää poikki.

Maamme matkailun ympärivuotisia perusongelmia ovat kalleus ja markkinoinnin puutteista johtuva tuntemattomuus – ei loma-aikataulu. Suomi-brändi pitäisi saada houkuttelevaksi läpi vuoden. Jos lomia työnnetään kohti syksyä, alkukesän lomakohteet jäävät paitsi suomalaisista turisteista.

Opetusministeriö selvitti koulujen loma-ajat laajasti jo kymmenkunta vuotta sitten. Nykysysteemiä pidettiin hyvänä.

Yli 40-sivuinen raportti kirjaa tukun lomien siirrosta seuraavia ongelmia, jotka koskettavat valtavaa joukkoa perheitä. Kevätlukukausi on koululaiselle pitkä. Lisäkuormaa ei kannata sijoittaa harvalukuisiin kesäpäiviin. Muutos toisi ison remontin päivähoitoon, yhteishakuun, ylioppilaskirjoituksiin ja valintakokeisiin. Kouluväen työehtoja pitäisi neuvotella uusiksi.

Yhtä paljon ontuu ministeri Lintilän argumentti kesätöistä. Sen mukaan koululaisia ei riitä mansikkapelloille, kun koulu alkaa jo elokuun puolivälissä. Marjat on jo vuosia poimittu pääosin itäeurooppalaisin ja aasialaisin käsin. Nuoret kaihtavat peltotöitä, millä ei ole tekemistä lomien ajoituksen kanssa.

 

Pimeä loppukesä ei ole alkukesän ainutlaatuisten yöttömien öiden veroinen. Vaikka uskoisikin muutaman lomapäivän siirron nostavan matkailutaloutta, on syytä ymmärtää tämä fakta.

Ilmatieteen laitos tutki säätiedot Suomen Kuvalehden pyynnöstä vuodesta 1981. Kauniiksi päiväksi määriteltiin vähintään 20 asteen lämpö, kuusituntinen auringonpaiste ja alle millimetrin sademäärä.

Jos verrataan kesäkuun alusta juhannukseen sijoittuvaa kolmen viikon jaksoa samanpituiseen jaksoon elokuun puolivälistä eteenpäin, ero on selvä.

Vantaalla kauniita päiviä on alkukesästä keskimäärin 6,2 – loppukesästä vain 5,3. Jyväskylässä alkukesän hyvän sään päivien määrä on 5,2 eli kolmanneksen suurempi kuin loppukesän. Sodankylässä alkukesään kuuluu 3,4 kaunista päivää, loppukesään alle puolet siitä.

Suomen suvi on kaunis mutta lyhyt. Matematiikkaa ehtii marraskuussakin. 

 

Kirjoittaja Jussi Eronen on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.