Ministeri Lindström perusteli potkujen helpottamista yrittäjägallupilla, mutta kysely ei kerro työllistävyydestä
Uutisanalyysi: Irtisanomissuojan heikentäminen alle 20 hengen työpaikoilla on outo hanke, joka tuskin muuttaisi nykyisiä irtisanomiskäytäntöjä.
Työministeri Jari Lindström (sin) puolusti eduskunnan kyselytunnilla 6. syyskuuta hallituksen lakihanketta, joka helpottaisi irtisanomista alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä.
Uudistus parantaisi työllistämistä, hallitus on jankuttanut.
Lindström perusteli uudistusta sillä, että Suomen Yrittäjien kyselytutkimuksessa 37 prosenttia yrityksistä ilmoitti työllistävänsä enemmän työntekijöitä, jos laki menee läpi.
Järjestön teettämä kysely on tehty huhtikuussa 2017 ja siihen vastasi 1030 yrityksen edustajaa.
Kyselytutkimuksen tiedotteessa mainitaan heti toisessa kappaleessa, että tutkimuksen tulokset eivät sellaisenaan kerro työllistävyydestä. Yrittäjien mukaan työllistämiseen vaikuttavat monet tekijät.
”Näitä ovat esimerkiksi todellinen rekrytointitarve ja yrityksen kohtaama kysyntätilanne”, tiedotteessa todetaan.
Tutkimusnäyttö koko lakiuudistuksen osalta vaikuttaa epävarmalta.
Lain valmistelun yhteydessä Lindströmin johtama työ- ja elinkeinoministeriö teki muistion, jossa todetaan, ettei työllistymisen lisääntymisestä ole varmuutta.
Etlan tutkimuspäällikön Antti Kauhasen selvityksen mukaan empiiriset tutkimukset osoittavat, että irtisanomissuojan heikentäminen kasvattaa sekä rekrytointiastetta että irtisanomisastetta. Nettovaikutus työllisyyteen on pieni.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen tulee muistiossa samaan lopputulemaan kuin Etlan Kauhanen.
Hallitus on perustellut irtisanomissuojan heikentämistä myös niin kutsutun Ekonomistikoneen tuloksilla. Koneessa on mukana akateemisten meriittien perusteella 90 taloustieteilijää.
Kyselyn mukaan iso osa eli 44 prosenttia ekonomisteista uskoo, että irtisanomissuojan heikentäminen lisäisi työllisyyttä. Kysely kuitenkin osoittaa, että myös ekonomistit ovat epävarmoja, sillä vastanneista 36 prosenttia ei osannut sanoa juuta taikka jaata lain vaikutuksista.
Miten ”vähempi työvelvoitteen rikkominen” määritellään, on jäänyt epäselväksi.
Suomessa on noin 2,6 miljoonaa palkansaajaa ja noin 356 000 yritystä. Alle 20 työntekijää työllistäviä yrityksiä on noin 346 000 eli suurin osa.
Ay-liike vastustaa voimakkaasti irtisanomiskynnyksen laskemista alle 20 hengen yrityksissä. Vastustuksen ymmärtää, sillä koko Sipilän hallituksen kauden ajan ay-liike on joutunut nöyrtymään työntekijöiden aseman heikennyksiin, kuten ansiosidonnaisen leikkaamiseen, aktiivimalliin, aktiivimalli kakkoseen ja kikyyn.
SAK, STTK ja Akava ovat vaatineet hallitusta perääntymään ja lopettamaan työntekijöiden kyykyttämisen. Keskusjärjestöt ovat tehostaneet vaatimustaan ”järjestöllisillä toimilla”, jotka tarkoittaisivat pahimmillaan lakkoja.
Hallituksen lainmuutosvimmaa voikin pitää ihmeellisenä, sillä jo nyt työsuhdelaissa henkilö voidaan irtisanoa yrityksestä joko henkilökohtaisen tai taloudellisen syyn vuoksi.
Henkilökohtaiseen irtisanomiseen pitää olla painava syy, kuten se, ettei henkilö enää suoriudu töistään. Hallituksen lakiesityksen mukaan jatkossa työntekijän voisi irtisanoa vähemmästä työvelvoitteen rikkomisesta tai epäasiallisesta käyttäytymisestä.
Miten tämä ”vähempi työvelvoitteen rikkominen” määritellään ja miten lakia sovelletaan, on jäänyt epäselväksi.
Jatkossakin irtisanominen olisi mahdollista vasta sen jälkeen, kun työntekijää on ensin varoitettu huonosta käytöksestä tai töiden laiminlyönneistä. Jo nykyisessä laissa vaaditaan varoitusmenettelyä ennen kuin irtisanominen voi tulla kysymykseen.
Hallituksen lakiesityksen lopullinen muoto onkin vielä arvoitus. Eduskuntaan esitys saadaan todennäköisesti ennen joulua 2018.