Maahanmuutto-raportin laatijat syyttävät Helsingin yliopiston tutkijoita: ”Ilkivaltainen ilmianto”

Onko hyvää tieteellistä käytäntöä loukattu? Asiaa selvittää nyt Helsingin yliopisto.

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Poliisiammattikorkeakoulun tutkijat, dosentit Kari Laitinen ja  Pirjo Jukarainen syyttävät Helsingin yliopiston tutkijoita perättömästä ja ilkivaltaisesta ilmiannosta sekä toisen tutkijan työn vaikeuttamisesta.

Helsingin yliopistossa tutkitaan, loukkasivatko tutkija Karin Creutz, professori Markus Jäntti ja apulaisprofessori Lena Näre mahdollisesti hyvää tieteellistä käytäntöä (HTK), kun he helmikuussa 2016 kirjoittivat Imagessa kriittiseen sävyyn Poliisiammattikorkeakoululta tilatusta Maahanmuutto ja turvallisuus -raportista.

Tutkijakolmikko väitti kirjoituksessaan, että maahanmuuttoraportissa on useita ongelmia, jotka liittyvät erityisesti lähdekritiikkiin ja hyvän tieteellisen käytännön kriteereihin.

Tutkijoiden kritiikki herätti huomiota, ja siitä kirjoitettiin useissa eri medioissa. Suomen Kuvalehti uutisoi aiheesta kahdessa eri artikkelissa, jotka voit lukea täältä ja täältä.

 

Suomen Kuvalehden hallussa olevasta selvityspyynnössä käy ilmi, että Laitinen ja Jukarainen muun muassa kritisoivat sitä, ettei Helsingin yliopiston tutkijakolmikko jättänyt Poliisiammattikorkeakoulun rehtorille kirjallista ilmoitusta HTK-epäilyistä. Sen sijaan he tyytyivät esittämään asiansa Imagessa.

Helsingin yliopiston tutkijat eivät myöskään ilmoittaneet asiasta Tutkimuseettiseen neuvottelukuntaan (TENK).

”Creutz, Jäntti ja Näre ovat tavoitelleet laajaa julkisuutta itselleen ja HTK-loukkausväitteeleen ennen epäilyn selvittämistä”, Laitinen ja Jukarainen toteavat.

Imagen päätoimittaja Heikki Valkaman mukaan Poliisiammattikorkeakoulun tutkijat eivät olleet Image-lehteen yhteydessä, eivätkä he ole pyytäneet saada käyttää vastineoikeuttaan.

Helsingin yliopistolle suunnatussa selvityspyynnöstä selviää, miksi tutkijat eivät vastineoikeuttaan käyttäneet.

”Emme laatineet vastinetta Image-lehteen, koska pidimme ei-tieteellistä, viihdeorientoitunutta ja ensisijaisesti liiketaloudellisista hyötyä tavoittelevaa foorumia lähtökohtaisesti sopimattomana rakentavan kriittiselle tieteellis-metodologiselle keskustelulle”, Jukarainen ja Laitinen kirjoittavat selvityspyynnössä.

Kukaan virallinen taho ei ole todennut, että Poliisiammattikorkeakoulun työ olisi loukannut hyvää tieteellistä käytäntöä.

Poliisiammattikorkeakoulun tutkijat Laitinen ja Jukarainen kokevatkin, että HTK-loukkausväitteet ovat haitanneet heidän ja Poliisiammattikorkeakoulun mainetta.

 

Helsingin yliopiston tutkijat kiistävät Laitisen ja Jukaraisen syytteet perättömästä ja ilkivaltaisesta ilmiannosta sekä toisen tutkijan työn vaikeuttamisesta.

”Esittämämme kritiikki on perusteltua. Se on sekä aiheellista että meidän toimestamme huolellisesti esitettyä, ja käymämme keskustelu on selkeästi yliopistojen kolmannen tehtävän mukaista”, Creuzt, Jäntti ja Näre kirjoittavat.

Kolmikon kirjottamassa vastineessa todetaan muun muassa, että  HTK-­ohjeet eivät heidän näkemyksen mukaan rajoita tutkimuksesta käytävää kriittistä julkista keskustelua.

”Olisikin eriskummallista, jos tutkija ei saisi keskustella toisten tutkijoiden työstä kriittiseen sävyyn riippumatta siitä, epäilläänkö HTK­-ohjeiden rikkomusta vai ei”, tutkijakolmikko kirjoittaa selvityksessä.

Tutkijoiden mukaan he yksilöivät Image­-kirjoituksessan varsin tarkasti ja huolellisesti kritiikin kohteen.

”Keskeinen kysymyksemme oli, mitä päätöksenteon tueksi laadittavalta tekstiltä vaaditaan, jotta sitä voisi pitää tieteellisenä, ei raportin laatineiden henkilöiden ammattitaito, jota emme missään arvostelleet.”

Maahanmuutto & turvallisuus – arvioita nykytilasta ja ennusteita tulevaisuudelle -raportin tilasi valtioneuvoston kanslia. VNK:n alivaltiosihteeri Timo Lankinen kommentoi Suomen Kuvalehdelle 26. helmikuuta 2016 raporttia näin:

”Selvää on, että Poliisiammattikorkeakoulun raportti on epäyhtenäinen ja lähteiden käytössä on sekavuutta, mutta en löydä selvästi sitä, että tieteellistä käytäntöä olisi loukattu.”

Lankisen mukaan raportti on ”tausta-aineisto”, joka on suunnattu päätöstentekijöiden avuksi. Raportin hinta oli 200 000 euroa. Raporttiin tehtiin jälkeen päin myös tarkennuksia niin sanotun delfoi-menetelmän kysymyksenasetteluun.

Valtioneuvoston kanslia ei ole sitoutunut hyvään tieteelliseen tapaan, vaikka se tilaa ja rahoittaa tutkimuksia veronmaksajien rahoilla vuosittain miljoonilla euroilla.

Sen sijaan kaikki Suomen korkeakoulut ovat eettisiin ohjeisiin sitoutuneet, myös Poliisiammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopisto.

 

Nyt Poliisiammattikorkeakoulun tutkijoiden tekemää valitusta käsittelee Helsingin yliopiston kansleri Thomas Wilhelmsson. Kansleri tekee päätöksensä lähiaikoina.

”Tällä hetkellä asiassa on pohdittavana, käynnistetäänkö siinä Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) HTK-ohjeen mukainen esiselvitys. Päätös tehtäneen lähiviikkoina”, sanoo Helsingin yliopiston kanslerinsihteeri, rikosoikeuden apulaisprofessori Sakari Melander.

Jos tutkija tai tutkijaryhmä todetaan syyllistyneen HTK-loukkaukseen, siitä seuraa yleensä puhuttelu tai kirjallinen huomautus. Vakavissa tapauksissa seuraus voi olla jopa erottaminen.