Maahanmuuttajilla on kova tarve kysyä
Tuoreiden tietojen mukaan Suomeen muutti viime vuonna ennätyksellinen määrä ihmisiä. Ei ihme, että Maahanmuuttoviraston kyselytunti herätti keskustelua.
Kuva Johanna Taskinen
Kulttuurikeskus Caisan salissa Helsingissä on odottava tunnelma. On alkamassa Maahanmuuttoviraston kolmatta kertaa järjestettävä kyselytunti, ja Solome Geshomella on paljon kysyttävää.
Alun perin etiopialainen Geshome on asunut kohta neljätoista vuotta Suomessa. Hän on käynyt ennenkin vastaavanlaisissa keskustelutilaisuuksissa.
”Olen saanut niissä lisätietoa sellaisista asioista, joista en ole tiennyt niin tarkkaan.”
Lavalla, pöydän ääressä istuu viisi virkamiestä puvuissaan, ja heidän edessään monikulttuurinen yleisö. Verkkaisen alun jälkeen kysymyksiä satelee:
Miksi tapauksien ratkaisuun kuluu niin paljon aikaa?
”Ratkaisu tulee nopeammin, jos lähtömaan asiakirjat ovat kunnossa, omassa poliisilaitoksessa ei satu olemaan ruuhkaa ja meillä ei ole kiirettä”, sanoo Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio.
Tilaisuuksia on ollut järjestämässä monta eri tahoa, mutta alkuperäinen aloite tuli somalijärjestö Berdeltä. Se kun oli joutunut tulilinjalle sellaisissa kysymyksissä, joihin viraston työntekijät tietäisivät tarkemmat vastaukset.
Miksi oleskeluluvan hakuun kuuluva haastattelu on niin hankala?
”Yleensä tiukkoja kysymyksiä esitetään vain silloin, kun on jotain epäselvää”, vastaa Joni Länsivuori maahanmuuttoyksikön oikeudellisesta tuesta.
Vastaajat alkavat tilaisuuden edetessä käydä yhä punakammiksi – johtuneeko sitten kuumista valoista vai kiperistä kysymyksistä.
Miksi turvapaikanhakija saa tehdä töitä, mutta oleskelulupaa hakeva ei?
”Näin laissa sanotaan. Lähtökohtaisesti tavalliseen maahanmuuttoon liittyvää oleskelulupaa pitäisi hakea jo ulkomailta käsin.”
Geshome haluaa vastauksia kysymyksiin, jotka eivät enää häntä itseään kosketa. Eniten Geshomea ihmetyttää, miksi samaan aikaan Suomeen tullut kaveri ei saa kansalaisuutta samalla perusteella kuin hän itse.
Siksi hän nostaa kätensä ylös ja saa luvan kysyä:
Miksi suomeksi ammattikoulututkinnon suorittaneen täytyy läpäistä erikseen kielikoe?
”Olet oikeassa siinä, että myös sillä voi osoittaa kielitaitonsa. Tähän oikeuttavat tutkinnot ovat tarkkaan määritelty. Tutkinnon yhteydessä on suoritettava myös kypsyysnäyte suomeksi tai ruotsiksi”, toteaa kansalaisuusyksikön ylitarkastaja Vesa Erkkilä.
Geshome on tyytyväinen saamaansa vastaukseen.
Kaikki eivät ole omiinsa, ja tarkentavia kysymyksiä esitetään kahden tunnin aikana useaan otteeseen. Ongelmaksi näyttää muodostuvan jokaisen tilanteen omanlaiset yksityiskohdat.
Miksei kansallisuushaun kielitaitotestissä oteta huomioon ikää?
”Kielitaitovaatimuksia on alennettu, jos alkaa olla jo ikää. Tietysti voi kysyä,
pitäisikö tätä arvioida sen mukaan, mikä on eri maissa keskimääräinen elinikä. Myös terveydellisillä syillä voi saada lievennystä”, vastaa Erkkilä.
Tässä vaiheessa tilaisuuden puheenjohtaja, Helsingin Keskustanuorten
entinen puheenjohtaja Abdirahim Hussein puuttuu puheeseen.
”Entä jos on synnyttänyt kolmetoista lasta Suomessa, eikö silloin voisi saada kansalaisuutta helpommin?”
”Tätä ei minusta kannattaisi ottaa perusteluksi. Vaarana olisi, että naiset syrjäytyisivät yhteiskunnasta”, sanoo Erkkilä.
”Minä olen eri mieltä, mutta ei mennä nyt siihen”, toteaa Hussein.
Onko Maahanmuuttoviraston työntekijöiden asenteita tutkittu?
”Ei ole, mutta jos ongelmia esiintyisi, ne tulisivat ilmi kanteluiden muodossa. Moni työntekijöistä on naimisissa maahanmuuttajan kanssa tai työskennellyt esimerkiksi kriisialueilla. Meillä on myös maahanmuuttajia töissä.”
Geshome on pääosin ollut tyytyväinen viranomaisten toimintaan. Tosin Suomen kansalaisuus olisi saanut herua aiemmin.
”Viisi vuotta on liian pitkä aika.”
Kysymyksiin 19.5. pidetyssä tilaisuudessa olivat vastaamassa myös Marjo Mäkelä ja Hanna Koskinen Maahanmuuttovirastosta.
Kuvateksti: Solome Geshomen mielestä keskustelutilaisuudet maahanmuuttajille tärkeistä asioista ovat olleet hyödyllisiä. Kuva Johanna Taskinen
Lisää maahanmuutosta Ylen sivuilla.