Putinin täydellinen päivä

Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien tapaaminen Helsingissä oli Vladimir Putinin suvereeni näytös. Donald Trumpia vietiin mennen tullen

Donald Trump
Teksti
Hannu Pesonen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Venäjän presidentti Vladimir Putin heitti illansuussa 16. heinäkuuta lehdistötilaisuuden päätteeksi virkaveljelleen Donald Trumpille jalkapallon MM-kisojen kisapallon.

Trump ja Putin olivat juuri käyneet ensimmäiset kahdenkeskiset neuvottelunsa Presidentinlinnassa Helsingissä. Neuvottelut kestivät lähes kaksi tuntia.

Putin hallitsi suvereenisti lehdistötilaisuutta, jossa oudon passiivinen Trump jäi pitkiksi ajoiksi tuppisuuksi.

Trump kuunteli aluksi lähes ilmeettömänä, miten Putin hänen vieressään luetteli pitkän listan asioita, joita oli juuri sopinut amerikkalaiskollegansa kanssa kahdenkeskisessä tapaamisessa.

Luettelo oli ihmeellinen sekoitus lupauksia työryhmistä ja yhteistyöhankkeista eri aloilla: öljy- ja kaasumarkkinoilla, kyberturvallisuudessa, ydinaserajoituksissa, Syyrian sodan lopettamiseksi.

Kun Putin maalaili yhteistyöprojekteja tuiman Trumpin nyökytellen vieressä, heräsi epäuskoinen ihmettely: onko kyseessä todellakin sama Venäjä, jolle Yhdysvallat ja Eurooppa ovat neljän viime vuoden ajan asettaneet jatkuvasti kiristyviä talouspakotteita?

Pallo oli nyt amerikkalaisilla. Putin oli potkinut juuri puoli tusinaa maalia Yhdysvaltain verkkoon.

 

Etukäteen Helsingin tapaamiselle ei asetettu juuri suuria odotuksia.

Se oli ”historiallinen tapaaminen”. Ja mitä tiiviimmin sanontaa yleensä hoetaan, sitä vähemmän valtiomiestapaamisella on asiasisältöä.

Putin pääsi kuitenkin osoittamaan, että huolimatta Venäjää kohtaan suunnatuista pakotteista ja arvostelusta edes maailman suurimmalla valtiomahdilla Yhdysvalloilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin neuvotella hänen kanssaan.

Ja kun mahdollisuus tuli, Putin potki palloja maaliin tasaiseen tahtiin.

Lopputulos: Putin – Trump 6-1 (6-0)

1-0: Putin osoitti olevansa tasaveroisen suurvallan tasaveroinen valtiomies – ei pakotteiden kohteena olevan ja Krimin miehityksestä syytetyn maan johtaja

2-0: Hän tempaisi itselleen aloitteen ja yliotteen lehdistötilaisuudessa, jossa päihitti Trumpin tiedoillaan ja vei Yhdysvaltain presidenttiä mennen tullen.

3-0: Putin tarjosi valtiomiesmäisesti ydinaseyhteistyötä ”kahden tärkeimmän ydinasemahdin velvollisuutena maailmaa kohtaan”. Hän ei kuitenkaan luvannut rajoittaa Yhdysvaltoja syvästi huolettavien Venäjän hypersonisten eli ainakin kymmenen kertaa ääntä nopeammin lentävien liitoaseiden kehittelyä.

4-0: Putin antoi epämääräisiä lupauksia Iranin vaikutusvallan vähentämisestä ja Israelin turvallisuuden lisäämisestä Syyriassa. Lupaukset eivät maksa Venäjälle mitään, mutta niillä Putin sai Trumpin olemaan vaatimatta Venäjän tukeman Syyrian hallituksen syrjäyttämistä.

5-0: Putin vältti tyystin Yhdysvaltain arvostelun Krimin liittämisestä Venäjään ja Itä-Ukrainan kapinallisten tukemisesta. Tämä hipoo lähes juroa tunnustusta sille, että Krim on tosiasiallisesti osa Venäjää ja Itä-Ukraina sen etupiiriä.

6-0: Putin onnistui kääntämään syytökset Venäjän vaalihäirinnästä tilanteeksi, jossa amerikkalaiset raivostuivat Trumpille, joka vakuutti luottavansa enemmän Putinin sanaan kuin omiin tiedustelupalveluihinsa.

Tosin sai Trumpikin sentään yhden maalin: Hän väitti, että Yhdysvaltain ja Venäjän suhteet eivät ole olleet näin huonot sitten toisen maailmansodan ja kylmän sodan. Nyt ne hänen mukaansa kohenivat neljässä tunnissa. 6-1.

 

Kahdenkeskiset valtionpäämiestapaamiset järjestään yleensä pitkien neuvottelukierrosten päätteeksi. Erimielisyyksistä on sovittu jo ennalta ja asiat hiottu viittä vaille valmiiksi.

Trump menetteli päinvastoin.

Saattaa olla, että se osoittautui virhearvioksi, joka hyödyntää enemmän Putinia. Venäjän presidentillä on faktat ja taustat hallussaan aivan eri tavalla kuin Trumpilla, joka ei jaksa kiinnostua yksityiskohdista.

On epäselvää, kuinka tarkkaan Trump sopi ennakkoon ulkopoliittisten, sotilas- ja tiedusteluasiantuntijoidensa kanssa omista tavoitteistaan tai siitä, miten Putinin esityksiin vastataan. Tai miten tarkkaan Trump pyrki mahdollisia ohjeita tai suunnitelmia noudattamaan.

Kokousta edelsivät Trumpin riitaisat ja välillä lähes kaoottisen sekavat neuvottelut Naton ja Britannian pääministerin Theresa Mayn kanssa.

Helsingissä oikuttelevasta, kiukuttelevasta ja mielipiteitään äkkiä ja jyrkästi muuttavasta Trumpista ei näkynyt jälkeäkään. Tilalla oli vakava ja lähes vaitonainen Trump, joka vakuutteli vakuuttelemasta päästyään yhteistyöhaluaan Putinin kanssa ja antoi tämän johdatella itseään – ainakin lehdistötilaisuudessa.

Trump ei miesten ensikättelyssä edes yrittänyt tarjota rautaista kädenpuristusta, jolla hän yleensä ottaa heti alussa komennon neuvottelukumppaneistaan.

Jälleen Trump luotti Putiniin enemmän kuin omaan tiedustelupalveluunsa.

Trump haki kokouksesta jatkoa sarjalleen historiallisia merkkitekoja, joilla hän yrittää osoittaa osaavansa ratkaista ongelmia, jotka ovat osoittautuneet mahdottomiksi hänen edeltäjilleen.

Tavoite sopi erinomaisesti Putinille. Hän jakaa mielellään Trumpin ajatuksen, että Yhdysvallat ja Venäjä kykenevät ratkomaan keskinäisiä ja kansainvälisiä ongelmia kaikkein tehokkaimmin juuri heidän johdollaan.

Myötäilemällä Trumpin itseihailua ja poliittista kunnianhimoa Putin sai käytännössä hyväksynnän sille, että Krim on vallattu, kuuluu vastedes Venäjälle, ja että asian yli on vain päästävä, jotta yhteistyötä voidaan kehittää.

Jos Yhdysvallat hyväksyy Krimin liittämisen Venäjään tai ainakin lopettaa asian vastustamisen, Putin saattaa suostua Trumpin toiveeseen ja painostaa Irania vetämään joukkonsa Syyriasta tai ainakin vähentämään niitä oleellisesti.

Se on Yhdysvaltain tärkeimpien Lähi-idän liittolaisten Israelin ja Saudi-Arabian suurin toive.

Iranin vetäytyminen auttaisi Trumpia myös vetämään amerikkalaisjoukot Syyriasta, joiden sinne lähettämisestä hän on arvostellut edeltäjäänsä Barack Obamaa.

Putin oli valmistautunut huolella tapaamalla hiljattain Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun ja Iranin korkeimman hengellisen johtajan Ali Khamenein.

Se ruokki toiveita Yhdysvaltain ja Venäjän Syyria-yhteistyöstä.

Trumpin hehkuttama yhteistyö merkitsisi tunnustusta sille, että presidentti Bašar al-Assad pysyy vallassa ja yritykset hänen kaatamisekseen on lopetettava, jotta yhteistyötä voidaan kehittää.

 

Lehdistötilaisuuden lopuksi, kuin armoniskuna, Putin onnistui pysyvässä tavoitteessaan horjuttaa Yhdysvaltoja houkuttelemalla Trump johonkin harkitsemattomaan.

Molemmat presidentit haluavat, eri syistä, osoittaa että Venäjä ei sekaantunut Yhdysvaltain presidentinvaaleihin 2016, joissa Trump valittiin.

Juuri Helsingin kokouksen alla Yhdysvalloissa nostettiin syytteet kahtatoista venäläistä tiedustelutyöntekijää vastaan yrityksistä vaikuttaa vaaleihin. Trumpiin kohdistuikin valtavia paineita asettaa Putin vastuuseen tapahtumista.

Helsingissä median edessä esiintyi kuitenkin kaksi presidenttiä, jotka vakuuttelivat kilpaa sitä, että Venäjä ei osallistunut vaalihäirintään.

Kun Trumpilta kysyttiin suoraan, uskooko hän enemmän Putinia kuin omia tiedustelupalveluitaan, Trump vastasi, ettei ollut mitään syytä olla uskomatta Putinia kun tämä kerran niin painokkaasti vakuuttaa, ettei Venäjä ollut mitenkään osallinen tapahtumiin.

Kun Putin ehdotti, että amerikkalaistutkijat voisivat tulla Venäjälle kuulustelemaan Yhdysvaltain syytteeseen asettamia tiedustelutyöntekijöitä, Trump kehui ehdotusta ainutlaatuiseksi.

Jälleen Trump luotti Putiniin enemmän kuin omaan tiedustelupalveluunsa.

Se sai hänen vastustajansa syyttämään presidenttiä jopa maanpetoksesta.

”Käsi sydämelle, venäläiskollegat: saatoitteko villeimmissä unelmissannekaan kuvitella, että löytäisitte joskus Valkoisesta talosta presidentin, joka syyttää Yhdysvaltoja kaikista amerikkalaisvenäläisistä jännitteistä?” Yhdysvaltain entinen Venäjän-suurlähettiläs Michael McFaul tviittasi tiedotustilaisuuden jälkeen.

 

Juttu julkaistu: 16.07.2018 klo 22.51. Juttua muutettu 17.7.2018 klo 16:56. Muutettu Trumpin ja Putinin nimien järjestys 6-1 -tuloksen yhteydessä.