Linnan juhlat tuovat sadun loistoa demokratiaan
Linnan juhlissa ei hikoilla turhaan. Juhlat tuovat sadunomaista pukuloistoa suomalaiseen demokratiaan yhdeksi päiväksi vuodessa.
”Kun meillä ei ole kuninkaallista loistoa muuten, niin sitä voidaan leikkiä linnan juhlien yhteydessä”, sanoo mediatutkija, Turun yliopiston vs. professori Veijo Hietala.
Linnan juhlat ovat julkisuudessa muuttuneet yhä enemmän pukukilpailuksi. Se näkyy myös tavassa, jolla valtavat katsojaluvut keräävä Yleisradio televisioi juhlat.
”Aiemmin kommentoitiin vieraita hyvin asiallisesti Tarmo Ropposen tapaan, mutta 1990-luvulta lähtien on menty yhä enemmän myös Ylellä siihen, että joku on kommentoimassa pukeutumista”, Hietala sanoo.
Totta. Emeritustoimittaja Ropponen – tällä kertaa yksi illan vieraista – on eläkkeellä, ja Ylen selostajaryhmän jäsenenä oli yhdeksättä kertaa muotikommentaattori Jaakko Selin.
Selin on käynyt läpi kaiken Yleisradion arkistoista löytyvän kuvamateriaalin Linnan juhlista ja nähnyt miten juhlat ovat muuttuneet.
”Kekkosen ja Paasikiven aikana vieraat olivat ikään kuin hovia. Vieraat olivat pikkuisen nukkavierua, iäkästä porukkaa. Se oli herraporukan juhla, ei taiteilijoiden, julkkisten tai urheilijoiden”, Selin kertoo.
Enemmän viihdettä
Selin arvioi, että Tarja Halonen on presidenttikaudellaan laventanut juhlien vieraslistaa enemmän kuin kukaan edeltäjistään.
”Siellä on enemmän mattimeikäläisiä, mutta myös enemmän viihde-elämää kuin koskaan.”
Enää ei siis vaadita statusta politiikan tai talouselämän huipulta. Ja myös raha voi korvata muodollisen aseman, arvioi Veijo Hietala.
”Yhteiskunta on muuttunut: vaikka miljonääriys olisi hankittu teknologiaosakkeilla, jääkiekkoilemalla tai ajamalla formulaa, se on muuttunut hyväksyttäväksi.”
Ja kun viihteen ja urheilun kauniit ja rohkeat pukeutuvat näyttääkseen, käynnistyy kisa Linnan kuningattaren ja parhaiten pukeutuneen titteleistä.
”Nuori ja kaunis on ylivoimainen yhdistelmä”, Jaakko Selin sanoo.
”Juorulehtien logiikka vain pikkuisen naamioituna toimii tässäkin. Seksuaalinen vetovoima on mukana, vaikka se ilmaistaisiin hiukan erilaisin sanakääntein”, Veijo Hietala arvioi.
Pelkkä ulkonäkö ei kuitenkaan riitä. Pitää olla tunnettu.
”Joka vuosi on todella näyttäviä ihmisiä, joita kommentaattorit eivät tunne. Meillä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta juosta perään kysymään, että kuka te olette”, Selin kertoo.
Hei me mokaillaan
Pukujuhlassa miesten osaksi jää usein tuottaa sivulauseita Linnan juhlien etikettivirheistä ja mokista kertoviin juttuihin.
”Mokista kertovat jutut ovat viime vuosien uutuus. Miesten frakkia on helppo arvostella, koska kriteerit ovat hyvin selvät”, Selin sanoo.
Veijo Hietalan mielestä mokien kyttääminen kertoo kateudesta.
”Vaikka iloitaan juhlijoiden kanssa ja he symbolisesti edustavat meitä kaikkia, niin kyllä monia katsojia varmasti kaihertaa ajatus, etteivät kaikki Linnassa olijat oikeasti kuuluisi sinne. Se antaa lohduttavan tunteen, etteivät ne siellä osaa edes tapoja.”
Teksti Raiko Häyrinen / STT
Kuva Martti Kainulainen / Lehtikuva