Laman seuraus: Riskirahoituksella on hintansa

lama
Teksti
Kustaa Hulkko
Tekesin pääkonttori
Tekes on työ- ja elinkeinoministeriön pääinstrumentti yritysten tutkimus- ja lehitystyön tukemiseksi. Tekesin päämaja sijaitsee Helsingin Länsi-Pasilassa.  Kuva Markus Pentikäinen.

Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara sanoo, että Suomessa pitäisi keskustella innovaatioista kasvun ja tuottavuuden nousun lähteenä – ei niiden rahoituksen leikkaamisesta.

Tutkimus- ja innovaationeuvosto, hallituksen asiantuntijaelin, nostaisi tutkimus- ja kehitysmäärärahat neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Julkisen tuen tavoite olisi 1,2 prosenttiyksikköä.

Saarnivaaran mukaan Tekesin rahoitusta pitäisi nostaa 70 miljoonaa euroa, jotta neuvoston tavoite saavutettaisiin. Tekesin yritysrahoituksesta 60 prosenttia menee pienille ja keskikokoisille yrityksille.

Suuryritysten Tekes-tuki taas kanavoituu lähes kokonaan edelleen tutkimuskumppaneille: korkeakouluille, tutkimuslaitoksille ja pk-yrityksille. Siten sen leikkaaminen rankaisisi Saarnivaaran mukaan pahimmin juuri tutkimuspartnereita ja yliopistot ja tutkimuslaitokset menettäisivät 40 prosenttia rahoituksesta, joka niille tulee yrityksiltä.

”Romuttaisimme maailman parhaan yhteistyön yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välillä.”

Saarnivaara torjuu ajatuksen, että hän puolustaisi Tekesin reviiriä.

”Raha kulkee Tekesin läpi, se ei jää meidän käyttöömme. Olen huolissani Suomen tulevaisuudesta.”

Joka sadas konkurssiin

Konkurssin on viime vuosina tehnyt 1,3 prosenttia Tekesin asiakaskannasta. Saarnivaaran mukaan luku ei poikkea suomalaisten yritysten keskimääräisestä konkurssiriskistä.

Viime vuosina Tekes on nostanut vasta perustettujen yritysten tuen 40 miljoonasta eurosta 100 miljoonaan euroon. Riskinoton kasvattaminen perustuu asiantuntijoiden – muun muassa teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n – suosituksiin.

Uusien yritysten konkurssiriski on selvästi keskiarvoa suurempi.

”Riskinottoa ei voi kasvattaa ilman että epäonnistumiset lisääntyvät”, Saarnivaara sanoo.

Tekesin kokemusten mukaan sen rahoittamista hankkeista kaksi kolmannesta onnistuu hyvin tai kohtuullisesti. Epäonnistuneiden tai epävarmojen projektien osuus on kolmannes.

Luvut kertovat Saarnivaaran mukaan siitä, että t&k -toiminta on riskibisnestä.

Tekesin lainasaatavat viime vuonna konkurssin tehneiltä yrityksiltä ovat vajaat 20 miljoonaa euroa.

Suurimmat tappiot tulivat biotekniikkayhtiöiden Inion, Ipsat ja Novagenesis konkursseista. Tekesin saatavat niiltä ovat yhteensä 12 miljoonaa euroa.

Suurin yksittäinen tuen saaja oli Nokia-konserni, jonka Tekes-rahoitus oli noin 14 miljoonaa euroa. Nokian tutkimusmenot Suomessa olivat yhteensä 2,5 miljardia euroa.

Yli miljoonan euron tuet saivat myös UPM, Stora-Enso, Vapo, Kemira, Neste Oil, Rautaruukki, Metso ja Wärtsilä.