Pakolaiskiintiö suuremmaksi?
Puolueet ovat valmiita kasvattamaan 750 hengen kiintiötä, perussuomalaisia lukuun ottamatta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho puhuu usein ”haittamaahanmuutosta”. Sillä hän tarkoittaa humanitaarisia maahanmuuttajia.
Heitä tulee Suomeen kahta kautta.
Kiintiöpakolaisina: viime vuonna Suomi valitsi pakolaisleireiltä 750 ihmistä, jotka saivat tulla Suomeen. Turvapaikanhakijoina: noin 2 700 ihmistä sai turvapaikan.
Viime vuonna Suomeen tuli siis reilut 3 400 humanitaarista maahanmuuttajaa. Se on pienen suomalaiskunnan – Savitaipaleen, Paltamon tai Rantasalmen – verran ihmisiä.
Perussuomalaisten mielestä se on liikaa. Puolue haluaisi lopettaa humanitaarisen maahanmuuton kokonaan. Ei enää yhtään kiintiöpakolaista, ei yhtään myönnettyä turvapaikkaa.
Muut puolueet suurentaisivat pakolaiskiintiötä.
Vasemmistoliitto kasvattaisi pakolaisleireiltä poimittavien ihmisten määrää vähintään 2 500:aan, samoin Rkp.
Vihreät ”moninkertaistaisi” nykyisen 750 hengen kiintiön.
Sdp on ”valmis lisäämään määrää” nykyisestä, samoin kristillisdemokraatit.
Samaan ovat periaatteessa valmiita myös keskusta, kokoomus ja siniset – tietyin ehdoin.
Niille sopii, että otetaan lisää kiintiöpakolaisia, kunhan ensin uudistetaan turvapaikkajärjestelmää. Esimerkiksi keskusta ilmoittaa vaaliohjelmassa haluavansa ”siirtää painopistettä” turvapaikanhakijoista kiintiöpakolaisten ottamiseen.
Ajatuksena on, että poimimalla ihmisiä pakolaisleireiltä turva jakautuisi reilummin kuin nykyisen turvapaikkasysteemin kautta. Leireiltä voitaisiin valita kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia ihmisiä turvaan. Myös sellaisia, jotka eivät selviydy hengissä pitkästä matkasta vieraiden maiden halki.
Turvapaikkaa pitää hakea henkilökohtaisesti poliisilta tai rajaviranomaisilta.
Tavoite ”painopisteen siirtymisestä” on periaatteessa helppo toteuttaa. Sen kuin kasvattaa pakolaiskiintiötä. Kansanedustajat päättävät kiintiön koosta joka vuosi samalla, kun päättävät valtion talousarviosta.
Ihmisiä riittää: maailmassa on arviolta vähän päälle miljoona sellaista pakolaista, jotka tarvitsisivat uuden kotimaan.
Vaikeampaa on kuitenkin vaikuttaa humanitaarisen maahanmuuton toiseen osaan, turvapaikkajärjestelmään.
Keskustan kansanedustaja Antti Kurvinen sanoo: ”Paras vaihtoehto olisi, että Turkissa ja Pohjois-Afrikan valtioissa olisi järjestelykeskuksia.”
Keskuksissa voisi tehdä turvapaikkahakemuksen. Jos hakemusta ei tarvitsisi tehdä EU-maassa, tuhannet välttyisivät vaaralliselta matkalta Välimeren yli.
”Ihmisten tilanne selvitettäisiin ennen kuin he astuvat EU:hun”, Kurvinen sanoo.
Käytännössä luotaisiin siis pakolaisleirejä, joiden asukkailla olisi etu muiden maailman pakolaisleirien asukkaisiin verrattuna. EU-leireillä voisi hakea turvapaikkaa, siinä missä esimerkiksi Bangladeshissa 320 000 ihmisen pakolaisleirillä tällaista mahdollisuutta ei ole.
Pohjois-Afrikan järjestelykeskuksista tultaisiin hyvässä järjestyksessä Eurooppaan.
Vastaavaa uudistusta toivovat myös kokoomus ja siniset.
Puolueiden toivomaa järjestelyä kannattaa periaatteessa koko Euroopan unioni. Viime vuonna EU-maat päättivät, että unioni alkaa edistää leirien perustamista Pohjois-Afrikkaan.
Se on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi.
Ei ole löytynyt Pohjois-Afrikan maata, joka suostuisi ottamaan vastuulleen tällaisen leirin. Ei, vaikka EU on luvannut maksaa kustannukset.
Siitäkään ei ole sovittu, millä systeemillä ihmiset sijoitettaisiin eri EU-maihin sen jälkeen, kun heille olisi leireillä luvattu turvapaikka Euroopasta.
Itä-Euroopan ja Baltian maat eivät haluaisi ottaa vastaan turvapaikanhakijoita EU:n yhteisiltä leireiltä.
Vähän niin kuin Suomen perussuomalaiset.
Perussuomalaisten tavoite – ei yhtään myönnettyä turvapaikkaa – on sikäli hankala saavuttaa, että oikeus hakea turvapaikkaa perustuu Suomen allekirjoittamiin kansainvälisiin sopimuksiin.
Turvapaikka pitää myöntää, jos Suomeen saapuvalla ihmisellä on perustellusti aihetta pelätä vainoa lähtömaassaan.
Pitäisikö siis irtisanoutua kansainvälisistä sopimuksista?
Halla-ahon mielestä ei: esimerkiksi Viro on sitoutunut samoihin kansainvälisiin sopimuksiin kuin Suomi. Silti sinne tulee huomattavasti vähemmän turvapaikanhakijoita kuin Suomeen. Virosta turvapaikkaa haki viime vuonna 95 ihmistä, Suomesta 4 500.
Halla-ahon mukaan kyse on vetovoimatekijöistä.
Perussuomalaiset tekisi Suomesta mahdollisimman luotaantyöntävän paikan turvapaikanhakijoille. Esimerkiksi turvapaikan saaneille ihmisille myönnettäisiin oleskelulupa vain kolmeksi vuodeksi.
Kolme vuotta on EU-direktiivin edellyttämä minimi. Nyt Suomi myöntää luvan neljäksi vuodeksi.
Lisäksi perussuomalaiset kiristäisi muun muassa kriteerejä, joilla turvapaikan saaneelle ihmiselle myönnetään Suomen kansalaisuus. Pitäisi asua Suomessa vähintään kymmenen vuotta nykyisen neljän vuoden sijaan.
Suomen Pakolaisavun vaikuttamistyön päällikkö Ida Schauman sanoo, ettei ole varmuutta siitä, mikä saa ihmiset tulemaan juuri tiettyihin maihin. Hän arvioi, että esimerkiksi Lähi-idästä tulevilla ihmisillä tuskin on kovin hyvää käsitystä siitä, kuinka moneksi vuodeksi Suomi myöntää oleskeluluvan turvapaikan saaneille. Pikemminkin kyse on maabrändistä: ”Pohjoismaat ja Saksa ovat tunnettuja.”
Sekin vaikuttaa, mistä maista lähtöisin olevia ihmisiä missäkin valmiiksi asuu. Schauman sanoo, että Ruotsiin pyrki vuonna 2015 paljon syyrialaisia, koska heitä asui siellä valmiiksi. Suomeen pyrki irakilaisia, vastaavasta syystä.