Laajakaista kaikille Pohjanmaan mallilla?

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Laajakaista 2015 -hanke etsii ratkaisuja, joilla nopeat tietoliikenneyhteydet saadaan turvattua koko Suomeen. Yksi vaihtoehto on Pohjanmaan malli, jossa osuuskunnat ja kuntien yhtiöt ottavat vastuun verkon rakentamisesta.

Kuva Eetu Sillanpää Pohjalainen
Anvia Telecom asensi valokuitukaapelia Vaasan Suvilahdessa elokuussa 2010. Kuva Eetu Sillanpää / Pohjalainen

Suunnitelmat nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamisesta koko Suomeen kangertelevat. Laajakaista 2015 -hankkeen ensimmäiset hakukierrokset ovat osoittaneet, ettei yhteyksien rakentaminen maaseudulle kiinnosta operaattoreita edes julkisen tuen turvin.

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan noin puoleen ensimmäisten hakujen kohteista ei löytynyt kiinnostunutta rakentajaa. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä ei saatu yhtään tarjousta.

Myös kunnat empivät. Rakentamisen kustannuksista 8-33 prosenttia jää kuntien vastuulle. Kun talous on tiukoilla ja väki vähenee, isot investoinnit arveluttavat.

Toisaalta osa maaseudun kunnista näkee tietoliikenneyhteydet muuttoliikkeen kääntäjänä, joka houkuttelee tulevaisuudessa yrityksiä ja uusia asukkaita.

Pohjanmaalla yhteydet jo toimivat

Pohjanmaan maakunnissa nopeat kuituyhteydet ovat monin paikoin jo arkipäivää. Kuntien omistamat verkkoyhtiöt ja asukkaiden osuuskunnat ovat rakentaneet laajakaistaverkkoa alueen kyliin 2000-luvun alusta lähtien.

Syynä asukkaiden aktivoitumiseen oli luotettavien tietoliikenneyhteyksien puute ja alueen valtaoperaattorien haluttomuus panostaa maaseudun palveluihin. Myöskään valtio ei innostunut vauhdittamaan laajakaistarakentamista ennen kuin lähes kymmenen vuotta myöhemmin.

Pohjanmaalla ollaan tyytyväisiä tehtyihin ratkaisuihin.

“Asukkaiden omistamaa verkkoa on ulkopuolisten vaikeaa vallata. Operaattori ei myöskään voi tulla ja purkaa verkkoa yksipuolisella ilmoituksella”, Verkko-osuuskunta Kuuskaistan toimitusjohtaja Petri Naukkarinen sanoo.

Viimeisen vuoden sisällä Pohjanmaan pienet yhtiöt ovat tiivistäneet keskinäistä yhteistyötään. Katto-osuuskunta Fionets on rakentanut yhteydet aiemmin toisistaan erillään olleiden verkkojen välille. Suuremman verkon ja asiakaskunnan toivotaan kiinnostavan uusia palvelujen tarjoajia.

Yhteisöllinen malli leviää

Laajakaista 2015 -hankkeen edetessä myös muualla Suomessa on kiinnostuttu Pohjanmaan kokemuksista.

Eteläpohjalainen Verkko-osuuskunta Kuuskaista laajentaa toimintaansa naapurimaakunnan Keski-Suomen puolelle.

Pohjois-Savon kunnat ovat perustaneet kuntien omistaman verkkoyhtiön. Pieni Rautavaara jättäytyi maakunnallisen yhtiön ulkopuolelle ja päätyi perustamaan asukkaiden omistaman osuuskunnan.

Myös Päijät-Hämeessä pohditaan osuuskuntamallia. Etelä-Suomessa muutamat verkko-osuuskunnat ovat lyöttäytyneet yhteistyöhön vesiosuuskuntien kanssa. Valokuidun suojaputkia on pistetty samaan kaivantoon vesi- ja viemäriputkien kanssa.

Rakentamisen vauhdittamiseksi kuituverkkoaktiivit ehdottavat valtion lainatakausjärjestelmän luomista asukkaiden omistamille osuuskunnille ja yhtiöille.

Yhteisöllisen mallin etuna voi pitää reilua hinnoittelua. Yleensä osuuskunnat ja kuntien yhtiöt tarjoavat palvelun kohtuullisella hinnalla, joka on sama kaikille alueen asukkaille.

“Meidän ei tarvitse tuottaa voittoa kasvottomille omistajille, joten voimme tehdä asiat maltillisella hinnoittelulla ja kattaa investoinnit pidemmällä aikajänteellä”, Naukkarinen perustelee.

Laajakaista 2015 -hankkeen piloteissa on lisäksi huomattu, että liittymiä tilataan yhteisöllisten toimijoiden alueilla jopa huomattavasti enemmän kuin kaupallisempien operaattoreiden hankkeissa.

Tulevaisuuden palvelut

Verkko-osuuskuntien kohdalla historia toistaa itseään. Aikanaan puhelin saatiin maaseudulle perustamalla pieniä osuuskuntia, yhdistyksiä tai yhtiöitä.

Laajakaistan rakentamista voi verrata niihin investointeihin, joita tehtiin aikanaan sähkön, puhelimen ja tieverkoston saamiseksi koko Suomeen.

Kaivattuja sähköisiä palveluja ei synny suuremmassa mittakaavassa, jos käytössä oleva tekniikka ei mahdollista niiden toimintaa. Esimerkiksi julkisen sektorin etäpalvelut voisivat olla paljon muutakin kuin netistä luettavia ohjeita ja tulostettavia lomakkeita.

Muualla netissä
Liikenne- ja viestintäministeriön tulevaisuusvisio: Tuottava ja uudistuva Suomi. Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020. (Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta, pdf)