Sopu voi jäädä lyhyeksi

Kunta-alalle syntynyt sopimus palauttaa työmarkkinaosapuolet neuvottelupöytään, jos hoitajat onnistuvat saamaan itselleen paremmat palkankorotukset.

työmarkkinat
Teksti
Samuel Nyroos

Kunta-alan puoli vuotta jatkunut työkiista ratkaistiin erillissopimuksella. Työntekijöiden neuvottelujärjestöt Jau ja Juko sekä työnantajien KT sopivat 300 000 työntekijän työ- ja virkaehtosopimuksista seuraavaksi kolmeksi vuodeksi.

Osapuolet hyväksyivät ratkaisun, joka perustuu sovittelulautakunnan toukokuussa tekemään sovintoehdotukseen. Sote ry:n hoitajaliitot Tehy ja Super jäivät sopimuksen ulkopuolelle.

Työntekijät saavat palkkoihin tänä vuonna kesäkuussa yleiskorotuksen, joka on vähintään kaksi prosenttia. Alle 2 300 euroa tienaavat saavat euromääräisen 46 euron korotuksen, eli pienipalkkaisten korotus on prosentuaalisesti suurempi. Tälle vuodelle tulee myös 0,53 prosentin järjestelyerä. 

Hintojen nopean nousun takia työntekijäpuolelle oli tärkeää, että korotukset saadaan maksuun heti. Korotukset eivät kuitenkaan riitä paikkaamaan hintojen nousua, joka kuluttajaliiton arvion mukaan on tänä vuonna keskimäärin yli viisi prosenttia. 

Sopimuskauden seuraavina vuosina palkankorotukset noudattavat niin sanottua yleistä linjaa, joka perustuu vientialojen palkankorotusten keskiarvoon. Vähintään se on 1,9 prosenttia, mutta voi olla suurempikin, jos vientialoilla sovitaan suuremmista korotuksista. 

Tämän lisäksi kunta-ala saa kaipaamansa palkkaohjelman, jossa seuraavan viiden vuoden aikana palkat nousevat yhteensä 5,1 prosenttia yli yleisen linjan. Yleisen linjan määrittää kemianteollisuuden, teknologiateollisuuden ja auto- ja kuljetusalan keskimääräiset palkankorotukset.  

Sopimus koskee muun muassa opettajia, kirjastotyöntekijöitä ja osaa sote-henkilöstöstä. Sopimuksen tehneet järjestöt olivat jo toukokuussa valmiita hyväksymään ehdotuksen.

Tehy ja Super eivät siihen suostuneet. Ne vaativat palkkaohjelmassaan 3,6 prosentin palkankorotuksia vuosittain yli yleisen linjan, mikä on enemmän kuin nyt syntynyt palkkaohjelma tuo.

Myös Tehyn ja Superin jäsenet saavat muiden osapuolten neuvottelemat palkankorotukset, koska työntekijöitä ei voi erotella työpaikoilla järjestäytymisen mukaan. 

Hoitajaliitot voivat edelleen jatkaa työtaistelutoimia. Ne ovat ilmoittaneet jatkavansa joukkoirtisanoutumisten valmistelua, jotka toteutuvat aikaisintaan syksyllä. 

Myös Soteen kuuluva pelastusalan Spal on sopimuksen ulkopuolella. Järjestö oli valmis hyväksymään toukokuussa tehdyn ehdotuksen, mutta toistaiseksi KT ei ole neuvotellut sen kanssa erillisratkaisusta. Spal tiedotti varautuvansa työtaisteluihin.  Sen jäseniin kuuluu esimerkiksi ensihoitajia ja pelastajia.

Jau, Juko ja KT arvioivat sopimusta uudelleen sen jälkeen, jos Tehy ja Super tekevät sopimuksen. Jaun, Jukon ja KT:n sopimukseen on kirjattu niin sanottu turvalauseke: jos Tehy ja Super saavat myöhemmin itselleen suuremman palkkaohjelman, myös muut sote- ja varhaiskasvatuksen työntekijät saavat vastaavat korotukset.

Turvalauseke ei siis koske vaikkapa opettajia. Osapuolet palaavat neuvottelemaan muiden alojen korotuksista, jos Tehy ja Super saavat suuremmat korotukset. 

”Totta kai lähtökohtana on, että se [korotus] sitten ulottuisi kaikille. Olemme ylipäätään pitäneet tärkeänä, että ei lähdetä arvottamaan aloja kuntasektorilla”, opettajien OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto sanoo. 

Mikä merkitys turvalausekkeella on, jos korotuksia haetaan kaikille aloille? 

”Turvalauseke on automaatti. Jos Sote ry sopii jotakin enemmän, se tulee sote-alalle ja varhaiskasvatukseen automaattisesti, mutta muiden alojen osalta palataan neuvottelupöytään.” 

Jos sopijaosapuolet eivät pääse yksimielisyyteen, asetetaan riitaa ratkaisemaan välityslautakunta, jonka puheenjohtajana on valtakunnansovittelija. 

Mikäli välityslautakunnan ratkaisuehdotusta ei hyväksytä, sopimus voidaan irtisanoa. Sopimus päättyy 12 kuukauden päästä irtisanomisesta. Työntekijät saisivat joka tapauksessa sovitut palkankorotukset vielä vuodelta 2024. 

Sopimus on historiallinen, sillä yleensä vientialat ovat määritelleet palkankorotusten tason. Nyt kunta-alan liitot saavat seuraavan viiden vuoden aikana automaattisesti paremmat korotukset kuin vientialat. Jos vientiteollisuudessa palkkoja nostetaan kaksi prosenttia, kunta-alalla nostetaan kolme prosenttia.  

KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen korostaa, että viisivuotisessa palkkaohjelmassa rahoja ei jaeta yleiskorotuksina. 

”Ne toteutetaan pääsääntöisesti kaikki paikallisten järjestelyjen kautta, ja niillä uudistetaan palkkausjärjestelmiä ja edistetään henkilöstön saatavuutta työnantajakohtaisesti ja paikallisesti.” 

Sopimuksen on pelätty sysäävän alulle kierteen, jossa toisten alojen palkkaneuvottelut nostavat toisten alojen neuvottelujen lähtötasoa. Vientialojen työnantajapuolen mukaan se romuttaisi Suomen kilpailukyvyn. 

Jalosen mukaan kritiikkiä on vaikea niellä.  

”Nimenomaan on vaadittu vientiteollisuudesta, että kunta-alan pitää noudattaa vientiteollisuuden perusratkaisua. Nyt kunta-alan sopimusratkaisun perusta on ensimmäisen kerran kytketty suoraan kiinni vientialojen yleiseen linjaan. Työrauhan pituus kunta- ja hyvinvointialoilla on kolme vuotta, teollisuudessa vain yksi vuosi. ” 

Teollisuus sopi vuoden alussa kaksivuotisen palkkaratkaisun. Ensimmäisen vuoden palkankorotukset ovat noin kaksi prosenttia, mutta ensi vuoden korotuksista neuvotellaan syksyllä. Tammikuussa 2023 puolestaan päättyvät monet AKT:n neuvottelemista sopimuksista.  

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi toukokuussa Suomen Kuvalehden haastattelussa, että syksyn neuvotteluissa vaatimusten pohjana on kunta-alan palkankorotukset.