Palkkariidan repivät seuraukset

Valtion ja työmarkkinaosapuolten istuminen neuvottelupöytään ei ole enää kovin kaukaa haettua. Vaikea vääntö rahasta jatkuu syksyllä.

Hoitajaliitot Tehy ja Super ilmoittivat 11. toukokuuta, etteivät ne hyväksy sovittelulautakunnan ehdotusta kunta-alan työriitaan.

Päätös oli odotettu, sillä lautakunnan palkankorotusehdotus oli huomattavasti pienempi kuin mitä hoitajaliitot ovat vaatineet. Hoitajat vaativat edelleen 3,6 prosentin palkankorotuksia vuosittain yleiskorotusten päälle. Palkkaohjelma kestäisi viisi vuotta, minkä aikana palkat voisivat nousta 20–25 prosenttia.

Kaikki muut kunta-alan liitot hyväksyivät sovittelulautakunnan ehdotuksen, jossa palkat olisivat nousseet yleiskorotusten päälle seuraavan viiden vuoden aikana yhteensä 5,1 prosenttia.

Jopa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL hyväksyi ehdotuksen, vaikka se on vaatinut yleiskorotusten päälle vielä suurempia korotuksia kuin hoitajat: 4,7 prosenttia vuosittain seuraavaksi viideksi vuodeksi. JHL paljasti korttinsa työnantajalle ja nyt sen on vaikea vaatia yhtään enempää kuin mihin se oli jo valmis suostumaan.

Kariutunut sovintoehdotus osoittaa viimeistään nyt, että hoitajat ja muut kunta-alan työntekijäjärjestöt ovat jakautuneet työriidassa täysin eri leireihin.

Jo pitkään on tiedetty, että samankokoinen palkkaratkaisu hoitajille, opettajille, lääkäreille, kirjastonhoitajille, sosiaalityöntekijöille, keittäjille, pelastajille ja esimerkiksi varhaiskasvatuksen ammattilaisille on lattea, ja moni kokee sen epäreiluksi.

Lähtöpalkat, koulutustausta ja työolot ovat aloilla hyvin erilaiset, mutta palkankorotusprosenttien pitäisi olla kaikille samoja. Tämä ei näytä kelpaavan etenkään hoitajille, jotka uhkaavat toteuttaa joukkoirtisanoutumisen, jos eivät saa vaatimaansa tai edes lähelle sitä.

Tehy ja Super ilmoittivat, että joukkoirtisanoutumisuhka kohdistuu erikoissairaanhoitoon ja kotihoitoon.

Käytännössä irtisanoutumislistaa valmistellaan suurissa keskussairaaloissa, aivan kuten vuonna 2007, jolloin irtisanoutumisella uhkasi 16 800 tehyläistä. Nyt uhka on suurempi, sillä myös Superin lähihoitajat ovat työtaistossa mukana.

Nimensä paperiin kirjoittavat todennäköisesti ne, jotka tuntevat ettei nykytilanteessa ole mitään hävittävää. Työkuorma on liian iso, eläkeikä on lähellä tai nykyinen palkka ei riitä elämiseen. Joukossa on myös heitä, joilla ay-aate on erityisen vahva. Hoitajaliitoilla on jäseniä yhteensä lähes 250 000, eli nimenkirjoittajia löytynee tuhansia.

Nimilistojen keräämisellä ei näytä olevan kuitenkaan kiire, sillä hoitajat ilmoittivat lykkäävänsä joukkoirtisanoutumisuhkaa ainakin kesälomien yli. Hoitajien lomia ei haluta vaarantaa, koska työntekijät ovat jo nyt uupuneita pari vuotta kestäneestä koronaruljanssista.

https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/ei-nosteta-palkkoja-vaan-lyhennetaan-tyoaikaa-ehdottaa-tutkimusprofessori-sosiaali-ja-terveysala-voisi-hyotya-islannin-mallista/?shared=1188515-6c604b1c-999

Irtisanoutumisuhka on joka tapauksessa iso vaara koko suomalaiselle terveydenhuollolle ja yhteiskunnan toimivuudelle.

Tilanne erikoissairaanhoidossa on ilman joukkoirtisanoutumisiakin vaikea, sillä hoitajat ovat jatkaneet ylityö- ja vuoronvaihtokieltoa. Sairaaloiden leikkaustoiminta on jo hidastunut ja jonot kasvavat joka päivä. Erikoissairaanhoito keskittyy muun muassa yleiskirurgiaan, neurologiaan, iho- ja silmätauteihin sekä korva-, nenä- ja kurkkutauteihin.

Kotihoitoon kohdistuvat irtisanoutumiset iskisivät suoraan vanhustenhoitoon. Kuka vanhuksia hoitaisi, jos ammattilaiset lähtisivät muihin töihin? Superin puheenjohtaja Silja Paavola on kysynyt, ovatko suomalaiset valmiita hoitamaan vanhuksiaan itse omissa kodeissaan.