Kulttuuriseteli saapuu kännykkään
Eduskunta hyväksyi marraskuussa verolain muutoksen, joka mahdollistaa kulttuurisetelin käytön verottomana henkilökuntaetuna. Palvelun voi nykyään maksaa myös tekstiviestillä.
Työnantaja voi vuodenvaihteen jälkeen tukea työntekijän omaehtoista kulttuuri- ja liikuntaharrastusta 400 euron arvosta vuodessa ilman, että työntekijä joutuu maksamaan siitä veroa.
Vuodesta 2004 saakka etuutta on saanut 200 euron arvosta omaehtoiseen liikuntaan.
Kulttuuri- ja liikuntaseteleitä toimittava Smartum on tiedottanut työnantajille verolain muutoksen tuomista mahdollisuuksista jo pitkin syksyä. Yhtiön toimitusjohtaja Hanna Suoranta kertoo, että moni työnantaja miettii nyt tuen nostoa.
”Vaikka muutos astuu voimaan vasta ensi vuoden puolella, kulttuuriseteleitä on tilattu yllättävän paljon. Paljon on vielä niitäkin, jotka haluavat tilata vain liikuntaseteleitä”, Suoranta sanoo.
Suorannan mukaan työnantajien tietämys etenkin liikuntasetelistä on nykyään hyvä.
Yritys voi varmistaa setelin päätymisen oikean henkilön käyttöön kahdella tavalla. Henkilöllisyyden voi varmistaa setelin sarjanumeron perusteella sähköisesti tai työntekijä voi kirjoittaa jokaiseen vastaanottamaansa seteliin nimensä. Markkinoille on tullut myös sirukortteja, joissa käyttäjä voidaan yksilöidä.
Palveluntarjoajan tehtäväksi jää henkilöllisyyden tarkastaminen. Mikäli tarkastuksessa jää kiinni etuuden väärinkäytöstä, työntekijä menettää etuuden verottomuuden.
Sudenkuoppa
mahdollinen
Elinkeinoelämän keskusliiton johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara uskoo, että työntekijöiden omaehtoisen harrastustoiminnan tukeminen lisääntyy. Hänen mielestään pelisäännöt ovat selkeät, mutta käyttäjä voi haksahtaa silti ansaan.
”Tässä piilee nyt sudenkuoppa, koska rahojen pitää kulkea suoraan työnantajalta palvelun tuottajalle. Joustavampi menettely olisi ollut, jos työntekijä olisi voinut ensin käydä harrastuksessaan ja toimittaa sitten tositteet työnantajalle”, Honkavaara sanoo.
Kuitteja vastaan etuutta ei pidä tarjota, koska silloin menetelmästä verotetaan.
”Huvittavaa eduskunnan määrittämissä käyttöehdoissa on se, että nyt pitää miettiä, mikä on kulttuuria ja mikä ei. Esimerkiksi sirkus on, mutta huvipuistot eivät”, Honkavaara arvostelee.
Henkilöstöedut
kännykkään
Tekstiviestipalvelu on uusi tapa korvata paperisten kulttuuri- ja liikuntaseteleiden käyttö. Hiljattain avattu palvelu toimii internetissä ja se on verottajan hyväksymä.
Sompsan toimitusjohtajan Pauli Savolaisen mukaan palvelua toteutetaan niin, että yrityksen jokaisella työntekijällä on netissä oma tili, jonne työnantaja lataa rahaa. Työntekijä maksaa tililtä käyttämänsä kulttuuri- ja liikuntapalvelut. Tekstiviestipalvelu toimii kaikissa liittymissä tavallisen tekstiviestin tapaan.
Sähköinenkin kulttuuri- ja liikuntaseteli on henkilökohtainen. Sitä ei saa luovuttaa edes perheenjäsenien käytettäväksi. Työnantajat ovatkin kokeneet mahdolliset väärinkäytökset toisinaan ongelmaksi.
Smartumin toimitusjohtajan Hanna Suorannan mielestä hankaluus ei koske vain seteleitä, vaan yhtä lailla kaikkia työsuhde-etuja. Kyse on työnantajan ja työntekijän välisestä luottamuksesta.
”Koko lasta ei siis kannata heittää pesuveden mukana pois. Kiinnijäämisen riski toimii valtaosalle riittävänä pelotteena estämään väärinkäytökset.”
Sekä paperinen että sähköinen seteli mahdollistaa sellaisten kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käytön, joiden tuottajat ovat tehneet sopimuksen seteleitä toimittavien yritysten kanssa.
Paperiset setelit käyvät muun muassa kaupunginteattereissa, urheilutapahtumissa ja liikuntakeskuksissa. Sompsa aikoo houkutella asiakkaikseen ainakin Lippupalvelun ja Finnkinon.
Teksti
Jaana Oksanen / STT
Kuva
Marja Airio / Lehtikuva