Kuinka yleistä on pappien seksuaalinen häirintä?
Naispapit kokevat paljon seksuaalista ahdistelua, kertoo kirkon tutkimus. Kuinka yleistä häiriköinti oikein on?
Pappi työssään Helsingissä elokuussa 2008. Kuva Sari Gustafsson / Lehtikuva.
Kirkon uutissivusto Pod.fi kysyi marraskuussa noin neljältäkymmeneltä naispapilta, kokevatko he työssään seksuaalista häirintää. Yli puolet vastasi myöntävästi. Jotkut olivat saaneet rivoja puheluita, toiset taas joutuneet lääpittäväksi.
”Sielunhoitoasiakas kertoi hyvin vihjailevaan sävyyn omista seksuaalisista ongelmistaan ja toiveistaan. Hän on aiemminkin etsinyt ’uhreikseen’ nimenomaan nuoria naispappeja. Asiakassuhde päättyi lyhyeen”, eräs papeista kertoi.
Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan pääsihteerin Hannele Varsan mukaan seksuaalisen häirinnän kohteeksi joutuneet naiset kokevat kaikkein loukkaavimpana sen, että häirinnän kautta heiltä viedään ammattirooli.
Pod.fi:n tutkimustulos on koko kirkon osalta lähinnä suuntaa antava. Kyselyyn osallistui pääkaupunkiseudulla työskentelevistä naispapeista vain kuudesosa. Voiko tulosta yleistää?
Ongelmia on
Naisteologien järjestön puheenjohtaja Pirkko Poisuo arvioi, että naispappien kokema ahdistelu on yleisempää kuin luullaan, muttei kuitenkaan hirveän suuri ongelma.
Kulttuurikin on vuosien saatossa muuttunut. Poisuo kertoo, että kun vain miehet saivat olla pappeja, seurakuntalaiset lähestyivät heitäkin seksuaalisesti.
”Se oli sellaista palvontaa, saatettiin pyytää tulevan lapsen isäksi.”
Toinen muutos on se, mitä nykyään pidetään ahdisteluna. Aiemmin tytöttelyt ja koskettelut saatettiin pitää omana tietona, mutta nykyään moisesta käytöksestä puhutaan avoimemmin.
”Seksuaalinen ahdistelu on silti edelleen arkaluontoinen asia, siitä ei helposti puhuta”, Poisuo sanoo. Toisaalta Poisuo arvioi, että papit eivät ”ota nokkiinsa” aivan pienestä.
Ensimmäinen nainen vihittiin Suomessa papiksi vuonna 1988. Silti edelleen puhutaan ”naispapeista”.
”Harva enää sanoo käyvänsä naislääkärillä”, Poisuo vertaa.
Mitä pappi – nainen tai mies – voi tehdä, jos seurakuntalainen ahdistelee?
”Yksi ratkaisu on asettaa rajat keskustelemalla. Jos se ei ole mahdollista, asia pitää ottaa esille keskustelussa esimiehen kanssa tai tehdä rikosilmoitus”, Poisuo sanoo.
Seurakunta voi helpottaa hankalia tapauksia tunnistamalla tilanteet, jossa ongelmia voi syntyä. Tällaisiin tilaisuuksiin voi varata paikalle tarpeeksi henkilökuntaa tai vahtimestarin. Jos joku seurakuntalainen tiedetään hankalaksi, häntä pyritään tapaamaan kirkossa, ei hänen kotonaan.
Saako pappi olla kaunis?
Pappi Minna Tuominen kertoo Toivontuottajien videohaastattelussa, millaisia odotuksia hän on kohdannut ulkonäkönsä suhteen.
”Ennen pappisvihkimystä puhuttiin paljon siitä, miltä papin tulisi näyttää. Tällä alalla ei saisi tietoisesti korostaa itseään.”
Tuomisella oli tuohon aikaan pikkuletit. Tästä seikasta käytiin paljon keskustelua, koska kampaus oli ”huomiotaherättävä”. Lopulta nuori naispappi sai pitää pikkulettinsä pappisvihkimyksessä. Minna Tuomisen mukaan naispapin ulkonäköä on helpompi kommentoida kuin miesten.
Aiheesta lisää
Kirkko ja kaupunki -lehden juttu
Teksti Juho Salminen ja Netta Vuorinen