Kittilä neuvottelee Anna Mäkelän kanssa – Rikoksista epäillyt haluavat ”ostaa pois” tutkintapyynnöt?
Kunnan puolelta neuvotteluja käy työoikeuden professori Seppo Koskinen.
Kittilän kunta on käynyt neuvotteluja lainvastaisesti irtisanotun kunnanjohtaja Anna Mäkelän kanssa mahdollisesta sopimuksesta, jonka mukaan Mäkelä ei enää palaisi johtamaan kuntaa.
Neuvotteluja käy kunnanvaltuuston viime helmikuun lopulla asettama toimikunta.
Toimikunnan jäsenet ovat esteettömiä varavaltuutettuja, jotka eivät ole epäiltyinä Mäkelän irtisanomisasiassa. Kuntaliiton helmikuussa antaman lausunnon mukaan Mäkelän irtisanomisasiassa keskusrikospoliisin tutkinnassa epäiltyinä olevat eivät saa puuttua mitenkään Mäkelää koskevan asian käsittelyyn.
Suomen Kuvalehdelle on kuitenkin vahvistettu useista eri lähteistä, että muutamat kunnan keskeiset epäiltyinä olevat päättäjät ovat eri tahoilla kertoneet, kuinka toimikunnan sopimusneuvotteluissa ”putsattaisiin pöytä” rikostutkinnasta – eli että kunnanjohtaja Mäkelän irtisanomisasiassa epäiltyinä olevien kuntapäättäjien tilannetta pyrittäisiin huojentamaan sopimusneuvotteluissa.
SK:n tietojen mukaan muutamat epäiltyinä olevat päättäjät ovat viitanneet jopa sellaiseen, että kunnan ja Mäkelän välisessä sopimuksessa pyrittäisiin vetämään Mäkelän tutkintapyyntöjä pois.
Nämä ovat siis epäiltyinä olevien yksittäisten päättäjien puheita, eivät toimikunnan jäsenten kommentteja. Toimikunta on tehnyt työtään ”täydessä radiohiljaisuudessa”.
Toimikunta on nimittänyt neuvottelijakseen työoikeuden professori Seppo Koskisen Turun yliopistosta.
SK kysyi sähköpostitse Koskiselta, ”voiko kunta sopimuksessaan Anna Mäkelän kanssa lähteä ’hoitamaan’ rikosepäiltyinä olevien asiaa? Onko edes mahdollista käyttää kunnan verovaroja sellaisessa tarkoituksessa, että Anna Mäkelä peruuttaisi tutkintapyyntönsä epäiltyinä olevia kohtaan?”
Koskinen vastasi tiistaina 5. heinäkuuta varsin niukkasanaisesti SK:lle.
”Kommentointi keskeneräisestä asiasta ei ole mahdollista”, hän totesi.
Vaikka Koskinen ei kysymykseen suostunut vastaamaan, kunnan verovaroilla ei voi ”ostaa pois” tutkintapyyntöjä. Ne kohdistuvat yksittäisiin kuntapäättäjiin, eivät kuntaan sellaisenaan. Eikä verovaroja voida käyttää sellaisten tahojen hyväksi, jotka eivät edes ole sopimuksessa osallisena.
Ja jos kyse on virallisen syytteen alaisista rikoksista – kuten virkarikoksista – tutkintapyyntöjen vetäminen pois on mahdotonta.
Näin sanovat Suomen Kuvalehden haastattelemat useat oikeusoppineet.
Seppo Koskinen on uransa aikana hoitanut lukuisia neuvottelutehtäviä ja antanut lausuntoja irtisanomisprosesseissa.
Muun muassa Iin kunnan irtisanoessa Kyösti Tornbergin kunnanjohtajan tehtävistä vuonna 2010 epäluottamuksen perusteella Koskinen antoi lausunnon Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Tornbergin johtajasopimuksesta erorahoihin liittyvissä kysymyksissä. Tornberg sai hallinto-oikeuden päätöksellä kunnalta vaatimansa erorahat.
Keskusrikospoliisi tutkii Kittilän kunnan päätöksentekoa. Nyt vyyhti näyttää vain laajenevan.
Hallintojohtaja Esa Mäkinen on jättänyt keskusrikospoliisille tutkintapyynnön, joka koskee hänen siirtämistään syrjään keskeisistä virkatehtävistään epäasiallisin perustein ja edes kuulematta häntä ennen valtuuston päätöstä.
KRP:stä on todettu SK:lle, että tutkintapyyntö on otettu vastaan.
Oulun syyttäjänvirasto vahvisti SK:lle viikko sitten, että Kittilän päätöksentekoa koskevassa tutkinnassa epäillyille on tarjottu mahdollisuutta syyteneuvottelumenettelyyn. Tämän enempää syyttäjänvirastosta ei tietoa heru salassapitovelvollisuuden vuoksi.
Ehdotus syyteneuvottelumenettelystä tarkoittanee, että syytteitä oltaisiin joka tapauksessa nostamassa. Syyteneuvottelumenettely tarkoittaa epäillyille mahdollisuutta lieventää tuomioita tunnustamismenettelyn kautta.
Kittilässä kunnan päätöksenteko käy jo ”laina-ajalla”. Vasta Lex Kittilä mahdollistaa kunnan järjestämisen asialliseen tilaan.
Oikea kunnanjohtaja Anna Mäkelä ei ole hoitamassa virkatehtäviään. Vt. kunnanjohtaja Kyösti Tornberg on esteellinen puuttumaan millään tavalla Mäkelän asiaa koskevaan päätöksentekoon.
Ja sitten on kunnanjohtajan kahden sijaisen ongelma.
Viime viikolla Pohjois-Suomen hallinto-oikeus katsoi hallintojohtaja Esa Mäkisen syrjään siirtämisen lainvastaiseksi menettelyksi kumoten kunnanvaltuuston sekä -hallituksen päätökset. Samalla hallinto-oikeus kumosi lainvastaisina valtuuston puheenjohtajan Inkeri Yrityksen (vas) valtuustolta saamat moitteet toimivalan ylittämisestä.
Kittilän päätöksenteko ei näytä oikenevan Tornbergin johdolla, vaikka hän on koulutukseltaan oikeustieteen tohtori. Kuntapäättäjien enemmistö on hallintotuomioistuinten ratkaisujen jälkeen ”häviöllä 5–0”, sen verran päättäjien enemmistön viimeaikaisia päätöksiä on tuomioistuimissa kumottu.
Nyt kunnan keskushallinnossa viranhaltijat vetävät omia johtopäätöksiään.
Nykyisen vt. kunnanjohtajan varahenkilönä toimiva elinkeinojohtaja Katariina Palola on ilmoittanut viime viikolla kunnanhallitukselle, että ei aio jatkaa kunnanjohtajan varahenkilön tehtävissä Mäkistä koskevan hallinto-oikeuden ratkaisun jälkeen.
Samoin Esa Mäkisen kunnanhallituksen sihteerinä korvannut kunnan tiedottaja Nina Willman on ilmoittanut kunnanhallitukselle, ettei aio jatkaa kunnanhallituksen sihteerin tehtävissä.
Kittilän kunnanhallitus käsittelee hallinto-oikeuden antamia ratkaisuja perjantaina 8. heinäkuuta. Jos vanhat merkit pitävät paikkaansa, kunta saattaa valittaa ratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen ”pelatakseen aikaa”.
Rikos- ja prosessioikeuden professori Pekka Viljanen on kahden vuoden ajan kommentoinut Suomen Kuvalehden pyynnöstä Kittilän päätöksentekoa perehtyen kunnan asiakirjoihin.
Viljanen sanoo, että mitään merkkejä paluusta hyvään hallintotapaan Kittilässä ei ole ollut näkyvissä. Hän toivoo, että viesti tosiasioiden tunnustamisesta ja paluusta päiväjärjestyksen tulisi perjantaina kunnanhallitukselta.
”Mielenkiintoista nähdä, päättääkö kunnanhallitus hyväksyä hallinto-oikeuden ratkaisun Esa Mäkisen palauttamisesta tehtäviinsä.”
”Virkavastuulla toimivilta kunnan viranomaisilta voidaan edellyttää, etteivät ne valita päätöksistä pelkästään tarkoituksenaan viivyttää asioiden lopullista ratkaisemista”, professori painottaa.
Viljasen mukaan tällaista ajanpeluuta nähtiin kunnan valittaessa Anna Mäkelän irtisanomista koskeneesta hallinto-oikeuden päätöksestä.
”Muutoksenhakutuomioistuinten rasittaminen turhilla valituksilla viivyttää oikeusturvan saamista todellisissa asioissa.”
Hallinto-oikeuden ratkaisu on ”selvää tekstiä” ja Mäkinen tulee palauttaa entisiin tehtäviinsä, sanoo myös Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää.
”Valtuuston päätös on todettu hyvin selvästi ja yksiselitteisesti lainvastaiseksi. Lainvastaisuuden pitkittäminen valitusoikeutta käyttämällä ei ole kuntalain tai itsehallinnon tarkoitus. Toinen asia on, mahtaisiko kunnasta löytyä jäävitöntä valituksen tekijää ja valituspäätöksen esittelijää.”
Viljanen muistuttaa, että kuntalaki sallii kunnan yleensä panna päätöksensä täytäntöön muutoksenhausta huolimatta.
”Kunta voi siten täysin tietoisesti tehdä lainvastaisia päätöksiä ja luottaa siihen, että niiden mukaisesti voidaan toimia pitkään ennen kuin hallintotuomioistuimet ovat ne kumonneet.”
”Leimautumisen tai suoranaisen koston pelossa välttämättä kukaan ei uskalla edes valittaa kunnan päätöksistä. Kun näin on, on tarpeen saattaa tahallisiin lainvastaisiin päätöksiin osallistuneet virka- ja luottamusmiehet myös henkilökohtaiseen vastuuseen.”
Viljanen jaksaa luottaa siihen, että eduskunta säätää Lex Kittilän syksyn aikana ja lakia sovelletaan Kittilässä, elleivät päättäjät itse vedä johtopäätöksiä ennen sitä. Laki antaisi valtiovarainministeriölle oikeuden pidättää luottamushenkilöt toimestaan virkarikostutkinnan ja oikeudenkäynnin ajaksi.
Virkarikosprofessori haluaisi kuitenkin yhden täydennyksen lakiehdotukseen, joka on parhaillaan kunnissa lausuntokierroksella.
”Ministeriöllä pitäisi olla oikeus pidättää toimestaan myös kunnan virkamies, jos kunta ei sitä tee”, Viljanen korostaa.
”Toimivalta olisi tarpeen, jos esimerkiksi kunnanjohtaja ei tee mitään estääkseen lainvastaisia päätöksiä, vaan on itse ’juonessa mukana’ luottamushenkilöiden kanssa.”