Kirkko jumissa avioliiton kanssa? ”Ei kykene tekemään päätöstä”
Samaa sukupuolta olevien avioliitto olisi kirkkolain ja kirkkojärjestyksen puitteissa jo nyt mahdollinen – teoreettisesti.
Eduskunnan annettua siunauksensa tasa-arvoiselle avioliittolaille on käynnistynyt keskustelu, minkälaiseen asemaan kirkko joutuu, jos ja kun laki astuu voimaan. Kuhina evankelisluterilaisen kirkon ympärillä on ymmärrettävä, koska uskonnolliset näkemykset ovat näytelleet merkittävää roolia uudesta avioliittolaista käydyssä keskustelussa.
Jos kirkon ja valtion avioliittonäkemyksissä on suuri ero, kirkko joutuu julkisessa keskustelussa erikoiseen asemaan.
Opetusministeriön ylitarkastaja Joni Hiitola ei usko, että kirkko joutuisi hankalaan juridiseen asemaan esimerkiksi syrjintäsyytöksien vuoksi.
”Ei tässä mitään dramaattista tapahdu. Avioliittolaissa on jo nykyään sellainen säännös, että kirkollisessa vihkimisessä uskonnollinen yhdyskunta voi määritellä lisäehtoja vihkimiselle avioliittolain mukaisten edellytysten lisäksi”, Hiitola sanoo.
Suomessa on tällä hetkellä noin 40 uskonnollista yhdyskuntaa, joilla on vihkioikeus.
Kirkolla on ainakin kolme vaihtoehtoa avioliittolain uudistuessa: kirkko jatkaa vain heteroparien vihkimistä, kirkko laajentaa käsitystään avioliitosta koskemaan myös samaa sukupuolta olevia pareja tai kirkko luopuu vihkioikeudestaan.
Kolmas vaihtoehto tarkoittaa sitä, että avioliittoon vihkiminen tapahtuu maistraatissa ja kirkko sen jälkeen siunaa parit, jotka haluavat kirkolliset häät. Tällöin joudutaan kuitenkin vielä käymään keskustelu ja tekemään päätös, siunataanko samaa sukupuolta olevat parit vai ei.
Vihkioikeudesta luopuessaan evankelisluterilainen kirkko saisi itsenäisemmin keskustella, mikä on sen suhde sukupuolineutraaliin avioliittoon.
”Vihkioikeudesta luopumisessa on luultavasti ajateltu keskieurooppalaista mallia. Esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa siviilivihkiminen on ainoa oikeudellisesti pätevä vihkiminen, ja ne jotka haluavat, voivat ottaa esimerkiksi kirkollisen avioliittoon siunaamisen sen lisäksi”, Hiitola pohtii.
”Vihkioikeudesta luopuminen on mahdollista myös teologisesti”, sanoo piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen.
Hänen mukaansa avioliittojen vihkiminen on historian kuluessa ajautunut kirkon tehtäväksi, vaikka esimerkiksi Uusi testamentti ei puhu minkäänlaisesta vihkimiskäskystä.
Evankelisluterilaista kirkkoa koskevassa kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä ei ole mainintaa avioliittoon vihittävien sukupuolesta. Niiden puitteissa samaa sukupuolta olevien avioliitto olisi mahdollinen. Siis hyvin teoreettisesti.
”Kirkkokäsikirja on nyt este samaa sukupuolta olevien parien vihkimisessä”, Komulainen sanoo. ”Kirkon avioliittokäsitys on Kirkkokäsikirjassa, joka on tietyssä mielessä juridisesti yhtä vahvaa aineistoa kuin kirkkojärjestys.”
Kirkkokäsikirjassa avioliittoon vihkimisen kohdalla puhutaan miehestä ja naisesta.
Kirkon sisällä asiasta käytävä keskustelu kiihtyy, mutta mitään räväkkää tuskin tapahtuu lähiaikoina. Komulaisen mukaan Kirkkohallitus antanee lainmuutosvaiheessa kannanoton, mitä mieltä kirkko on lakiluonnoksesta.
Myös uuden avioliittolain kannattajat ja vastustajat luultavasti aktivoituvat kirkollisissa päättävissä elimissä. Periaatteessa ensi toukokuun kirkolliskokouksessa voidaan tehdä avioliittolain valmistelua heijastavia aloitteita.
Komulainen visioi, että jokin taho voi esittää kirkolliskokoukselle, että kirkko alkaa valmistella vihkimiskaavaa, joka koskee samaa sukupuolta olevia. Toinen taho voi puolestaan esittää, että kirkkojärjestykseen lisätään avioliiton tarkoittavan miehen ja naisen välistä liittoa.
”Arvioni mukaan nykytilanteessa mikään sukupuolineutraalia avioliittoa koskeva esitys tai muutos ei saa kirkolliskokouksessa kolmen neljäsosan enemmistöä”, Komulainen pohtii.
”Todennäköisesti kirkko jää toistaiseksi tilaan, jossa se ei kykene tekemään päätöstä mihinkään suuntaan, jolloin nykyinen säädöspohja ja Kirkkokäsikirja olisivat ainakin toistaiseksi voimassa.”