Kiistelty hallintarekisterilaki sai viimein pontensa – Lopputuloksena verotus voi kiristyä ja sijoitukset Suomeen vähentyä
Valtiovarainministeriö valmisteli ponsia puolitoista vuotta. Elinkeinoelämä vastusti niitä.
Sipilän (kesk) hallitus on saanut valmiiksi lakiesityksen, joka liittyy hallintarekisteriä koskevan lain täydentämiseen. Kyse on niin sanotuista ponsista.
Ponnet ovat jatkumo kiistellylle hallintarekisterilaille, jonka eduskunta hyväksyi toukokuussa 2017. Tuolloin lakia kritisoitiin julkisuudessa sen valmistelun yhteydessä voimakkaasti: hallintarekisterilain uskottiin – ja uskotaan edelleenkin – vaikeuttavan harmaan talouden torjuntaa.
Lakia vastustivat muun muassa poliisi, syyttäjä ja verottaja, sillä lain turvin osakkeet saa jatkossa piilottaa, mikäli yritys käyttää ulkomaisen arvopaperikeskuksen palveluja.
Lain hyväksymisestä käytiinkin kova poliittinen ja yhteiskunnallinen keskustelu, joka johti lopulta eduskunnan lausumaan: Hallintarekisterilain hyväksymisen yhteydessä eduskunta vaati, että hallitus ryhtyy valmistelemaan lainsäädäntöä, jolla mahdollistetaan verottajalle kattava tiedonsaanti hallintarekisteröidyistä osakkeista ja osingoista.
Syntyi kolme pontta, ja niitä vaativat erityisesti perussuomalaiset kansanedustajat Kaj Turusen johdolla. Nykyään Turunen on kokoomuksen kansanedustaja ja perussuomalaiset istuvat oppositiossa.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) vakuutti keväällä 2017, että ponnet saavat päivänvalon ja ne estävät veronkiertoa.
Aivan helpolla hallituksen ponsiestys ei ole syntynyt. Valtiovarainministeriön vero-osasto valmisteli esitystä noin 1,5 vuotta.
Lakisityksen pääasiallinen sisältö on se, että osingosta peritään 35 prosentin lähdevero, jos osingon lopullisesta saajasta ei ole tietoa. Normaalisti lähdevero on 30 prosenttia.
35 prosentin lähdevero on uhka tai kannustin, jolla pyritään ohjaamaan omistajien avoimuutta ilmoittaa osinkojen todelliset saajat. Toinen uudistus lain kannalta on se, että tunnistamattomaksi jääneeltä Suomessa asuvalta verovelvolliselta peritään 50 prosentin ennakonpidätys.
Lakiponnet ovat hyvin poikkeavia muun Euroopan käytäntöihin verrattuna.
Lausuntokierroksella elinkeinoelämä suhtautuikin ponsiin epäilevästi. Ponsia pidettiin jopa lähdeverotuksen uudistuksena, mikä voisi karkottaa ulkomaiset sijoittajat pois Suomesta.
Yksi lausujista oli Osuuspankki. Sääntelyasioista vastaavan johtajan Rami Kinnalan mukaan pankki kannattaa muutoksia, jotta Suomessa asuva henkilö ei pystyisi ulkomaisen hallintarekisteritilin avulla välttämään osinkoveroa.
Huolta aiheuttaa kuitenkin edelleen se, miten ulkomaiset sijoittajat suhtautuvat jatkossa Suomen osakemarkkinoihin.
”Mikäli kansainväliset säilyttäjäpankit eivät pysty tietoja toimittamaan, osingoista pidätettäisiin maksuhetkellä 35 prosentin lähdevero.”
”Pidämme riskinä sitä, että asialla on vaikutuksia ulkomaisten sijoittajien vähenemiseen suomalaiselta osakemarkkinalta, erityisesti, kun käytäntö on poikkeuksellinen verrattuna muihin maihin.”
Lainkirjoittajat ovat pyrkineet ottamaan huomioon virheiden tai sekaannusten mahdollisuuden. Jos osingonsaaja toimittaa myöhemmin maksuvuoden aikana osingon loppusaajatiedot, verotukseen voidaan tehdä oikaisu ja liikavero palautetaan.
Tämäkin menettely saa kritiikkiä. Käytännön pelätään lisäävän verohallinnon työtaakkaa, byrokratiaa ja lopulta myös kustannuksia.
Uutta lakia aiotaan soveltaa osinkoihin, jotka jaetaan vuoden 2020 jälkeen. Osinkojen loppusaajatiedot pitää antaa jatkossa verottajalle vuosi-ilmoituksella.
Ensimmäiset uuden lain mukaiset vuosi-ilmoitukset pitää antaa tammikuun lopussa 2022.