Sipilän hallituksen ”veronkiertolain ponsillle” tyrmäys – VM ei kysynyt asiasta poliisilta eikä syyttäjältä
Lakiesitys on poikkeuksellisen heikosti valmisteltu ja perusteltu, lausuvat elinkeinoelämän edustajat.
Valtiovarainministeriö on julkistanut veroviranomaisten tiedonsaannin turvaamisesta pyydettyjä lausuntoja. Niitä saapui ministeriöön 12.
Nyt tehty lakiluonnos liittyy pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen tekemään ja eduskunnan hyväksymään hallintarekisterilakiin, joka hyväksyttiin 17. toukokuuta 2017.
Hieman yllättävää lausuntokierroksessa on se, ettei VM kysynyt asiasta lainkaan poliisilta ja syyttäjältä. Uusi laki tulee kuitenkin vaikuttamaan niiden työhön merkittävästi.
Ministeriö perusteli asiaa Suomen Kuvalehdelle sillä, etteivät poliisi ja syyttäjä olisi mitään hyvää asiasta lausuneet. Verottajan lausunnolle VM on sen sijaan antanut lisäaikaa.
Hallintarekisterilakia valmisteltaessa hallituksessa istuneet perussuomalaiset joutuivat puun ja kuoren väliin. Muun muassa poliisi, syyttäjä ja verottaja sanoivat useaan otteeseen, että hallintarekisterilaki vaikeuttaa heidän työtään, koska hallintarekisteröinnin salliminen mahdollistaa muun muassa rahanpesua.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän poliisikansanedustajat vastustivatkin näkyvästi lakia mediassa.
Erinäisten poliittisten veivausten jälkeen perussuomalaiset saivat lisättyä talousvaliokunnan lausuntoon kolme pontta, joilla taattaisiin viranomaisten riittävä tiedonsaanti henkilöistä, jotka saavat hallintarekisteröidyistä osakkeista osinkoja. Verottaja saisi tiedon ja veronkierto minimoitaisiin, vakuuteltiin.
Poliittinen paine oli niin kova, että kokoomus ja keskusta myöntyivät ponsien lakivalmisteluun ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) vakuutti, että ponnet tukkivat veronkierron porsaanreikiä ja ponnet pannaan myös käytäntöön.
Veroponnet haittaavat ulkomaalaisten pääomien virtaamista Suomeen.
Valtiovarainministeriö pyysi lausuntoja pääasiassa markkinaedustajilta, joiden lausunnot olivat kaiken kaikkiaan tyrmääviä.
Elinkeinoelämän keskusliitto, Finanssiala ry ja Keskuskauppakamari kirjoittivat yhteisessä lausunnossaan, että ne suhtautuvat veronkiertoon ja muuhun laittomaan toimintaan tietenkin kielteisesti.
Veroponsissa on kuitenkin ongelmia, jotka haittaavat markkinoiden toimivuutta ja ulkomaalaisten pääomien virtaamista Suomeen.
”Ehdotetut muutokset ovat niin merkittäviä, että tätä kokonaisuutta on perusteltua kutsua lähdeverotuksen kokonaisuudistukseksi. Näiltä osin esitys on poikkeuksellisen heikosti valmisteltu ja perusteltu”, lausujat kirjoittavat.
Esitysluonnoksessa ulkomaisten osingonsaajien verotusta ehdotetaan kiristettäväksi siten, että tunnistamattomille ulkomaisille osingonsaajille maksetuista osingoista perittäisiin 50 prosentin vero nykyisen 30 prosentin sijaan.
Lisäksi niin kutsutusta yksinkertaistetusta menettelystä luovuttaisiin.
”Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että merkittävällä osalla ulkomaisia sijoittajia lähdeverotus kiristyisi verosopimuksen mukaisesta 15–30 prosentista 35 prosenttiin.”
Yksinkertainen menettely otettiin käyttöön vuonna 2005. Tuolloin puolestaan kritisoitiin sitä, että valtio menettää verotuloja, sillä ulkomaalaiset osingonsaajat maksavat lähdeveroa vain 15 prosenttia.
Osakesäästäjien keskusliitto on lausunnoissaan yhtä kriittinen kuin EK ja kumppanit. Se pelkää, että ulkomaalaiset sijoittajat eivät uuden lain myötä enää sijoita Suomeen, koska vero on niin korkea ja suomalaisten viranomaisten kanssa asioiminen on vaikeaa.
”Käy kuten Ranskassa, jossa vastoin verosopimusta peritään 30 prosentin lähdevero, jonka ylimääräisen osan takaisin perintä on vaivalloista: sijoittaja mieluummin välttää ranskalaisia osakkeita”, kirjoitti Osakesäästäjien keskusliiton toimitusjohtaja Antti Lahtinen lausuntoon.
Sama viesti on OP-ryhmällä. Finanssikonserni kritisoi hallintarekisteröidyistä osakkeista saatujen osinkojen verotuksen yksinkertaistetun menettelyn poistamista.
”Vuonna 2005 käyttöönotettu lähdeveromalli on tunnustettu toimivaksi EU-komission lähdeverotusta koskevassa suosituksessa.”
”Erityisesti on huomattava, että hallituksen esitysluonnoksessa esitettyä mallia pidetään juuri rajat ylittävän tehokkaan selvitystoiminnan esteenä”, OP-ryhmä kirjoitti lausuntoon.
OP-ryhmä pitääkin lakiehdotusta kotimaisten osakemarkkinoiden kehityksen näkökulmasta haitallisena.
Nyt saatujen lausuntojen perusteella on tragikoomista, että alun perin hallintarekisteröinnin sallimista ulkomailla perusteltiin muun muassa pääoman vapaalla liikkuvuudella EU:ssa sekä sillä, että suomalaisyritykset voisivat saada helpommin pääomaa.
Lakiluonnokseen voikin tulla merkittäviä muutoksia, sillä ponsien alullepanijat, perussuomalaiset, ovat oppositiossa ja sininen eduskuntaryhmä kuuntelee tarkalla korvalla, mitä kokoomus ja keskusta ovat veroponsista mieltä.
Huomionarvoista on myös se, että vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautala kysyi hallintarekisterilain käsittelyn loppumetreillä komissiolta, onko Suomen avoimuutta edellyttävä lainsäädäntö ristiriidassa EU:n arvopaperikeskusasetuksen kanssa.
Komission vastauksen mukaan EU ei asetuksellaan säätele lainkaan arvopapereiden hallintamalleja jäsenvaltioissa. Hautalan mukaan koko lakihankkeessa olikin kyse vain kokoomuksen ideologiasta.
Ihmetellä voi kuitenkin sitä, miksi Hautala ja oppositio eivät kysyneet aiemmin asiaa EU:sta, niin että spekuloinnille ei olisi jäänyt sijaa. Aiemmin asian on tuonut voimakkaimmin esille vain kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.