Perussuomalaisten ja VM:n touhut hallintarekisterin ponsista yhtä tyhjän kanssa: ”Poliitikoilla mopo keulii”
Keskustelu lain lausumista on pelkkää retoriikkaa, sanoo kauppaoikeuden professori Seppo Villa.
Kyllä on sekavaa. Näin on moni tuuminut seuratessaan perussuomalaisten poliitikkojen puheita hallintarekisteröintiä koskevasta uudesta laista.
Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen ja puolueen väistyvä puheenjohtaja Timo Soini myöntyivät EU:n ja kokoomuksen edessä. Moneen kertaa ”kuopattu” kiistelty laki etenee eduskunnan päätettäväksi. Lainsäätäjät väittävät, että EU-asetus pakottaa muuttamaan kansallista lainsäädäntöä.
Takinkäännössä kunnostautuneet perussuomalaiset paikkailivat tilannetta kolmella ponnella eli lausumalla, jotka kirjattiin talousvaliokunnan mietintöön. Niistä on tarkoitus tehdä ”täydentävää lainsäädäntöä”.
Jotta asia ei olisi yksinkertaista, virkamiehet valtiovarainministeriössä alkavat selvittää ponsista johdettua ”täydentävää lainsäädäntöä”. Ministeriö tiedotti asiasta 2. toukokuuta.
Helsingin yliopiston kauppaoikeuden professori Seppo Villa kävi läpi perussuomalaisten kirjaamat ponnet Suomen Kuvalehden pyynnöstä.
Professori Villalle perussuomalaisten kirjaamat talousvaliokunnan ponnet ”eivät oikein aukea”.
”Kyllä tässä nyt poliitikoilla mopo keulii ihan poliittisten irtopisteiden keräämisen johdosta. Kyse on siitä, että on olemassa komission asetus, joka on Suomessakin voimassa sisältönsä mukaisesti jo nyt ja sivuuttaa sen kanssa ristiriitaiset lait, vaikka miten jumpattaisiin”, Villa sanoo.
Professorin mukaan perussuomalaisten lausumiin liittyy huomattavia EU-oikeudellisia ongelmia. Lisäksi riski sijoittajien ja yritysten erilaisen kohtelun välillä kasvaa.
”Ponnet jäänevät ponsiksi”, Villa sanoo.
Valtiovarainministeriön näkemys ponsista on päinvastainen kuin kauppaoikeuden professori Villan tulkinta.
VM kirjoitti tiedotteessaan, että ponsilla, joilla pyritään ”täydentävään lainsäädäntöön”, veroviranomaiset saavat kattavasti tietoa osingoista, joita suomalaiset saavat hallintarekisteröidyistä osakkeista. Jos osingon lopullista saajaa ei tunnisteta, häneltä peritään riittävän korkea lähdevero.
Mikä on riittävän korkea lähdevero?
”Lähdeveron riittävän korkea määrä on poliittinen päätös, johon emme voi ottaa sen enempää kantaa vielä tässä vaiheessa”, vastaa neuvotteleva virkamies Annina Tanhuanpää valtiovarainministeriöstä.
Talousvaliokunnan puheenjohtaja Turunen on puhunut jopa 50 prosentin lähdeverosta. Eduskunnassa hän kuitenkin totesi, että vero olisi 30 prosenttia. On myös mahdollista, että se olisi vähemmän, noin 15 prosenttia.
Toinen lausuma koskee omistustietojen julkisuutta. Valtiovarainministeriö selvittää, miten voitaisiin turvata suoran omistuksen tasoinen omistustietojen julkisuus.
Ministeriö selvitti asiaa jo hallituksen esityksen valmistelun aikana.
”Suomen kaltainen julkinen omistusjärjestelmä ei ole sellaisenaan käytössä muualla. Jatkamme kuitenkin valiokunnan edellyttämällä tavalla asian selvittämistä”, Tanhuanpää kertoo.
VM:n tiedotteen mukaan lainsäädäntömuutokset ovat välttämättömiä, jotta Suomessa jo nyt toimiva arvopaperikeskus voi hakea toimilupaa ja viranomaisilla on valtuudet se käsitellä.
Kuinka lupa on aikaisemmin voitu myöntää Euroclear Finlandille, vaikka EU-asetus ollut jo voimassa kolme vuotta?
”10.3.2017 on alkanut kuuden kuukauden määräaika, jonka kuluessa arvopaperikeskuksen on viimeistään haettava toimilupaa. Tällä hetkellä arvopaperikeskus toimii nykyisen toimilupansa nojalla, joka on uusittava EU-asetuksen takia.”
Luvat myöntää valtiovarainministeriö, joka vastaa myös lainvalmistelusta. Muualla Euroopassa toimiluvat myöntää pääosin paikallinen finanssivalvonta.
Sipilän hallituksen esitystä arvo-osuusjärjestelmälaista eli niin kutsuttua hallintarekisterilakia ovat kritisoineet ainakin poliisi, verottaja, joukko veroasiantuntijoita, Osakesäästäjät ja toimittajat.
Lain myötä avoimuus kärsii, sillä nyt ”lain voimalla” suomalaisilla yhtiöillä on mahdollisuus hakeutua ulkomaisen arvopaperikeskuksen asiakkaaksi ja yhtiön omistaja voi piiloutua hallintarekisterin verhon taakse.
Laki koskettaisi kaikkia yhtiöitä, myös sellaisia, joita ei ole listattu pörssiin.
Jatkossa emme välttämättä tiedä, kuka omistaa esimerkiksi Mielestäni ne ovat minun rahoja Oy:tä, jos sen osakkeet ovat ulkomaisessa arvopaperikeskuksessa: