Kenraali Lauri Sutela 1918-2011: "Suomen puolueettomuuden sotilaspoliittinen lukko"

Jukka Tarkka
Teksti
Netta Vuorinen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Puolustusvoimien komentaja Lauri Sutela kuvattuna eläkkeellejäämispäivänään 11. lokakuuta 1983. Kuva Ilkka Ranta / Lehtikuva.

Suomen puolustusvoimien komentajana vuosina 1974-1983 toiminut kenraali Lauri Sutela on kuollut tänään Helsingissä 93-vuotiaana. Hän syntyi 11. lokakuuta 1918 Äänekoskella.

Sutela muistetaan presidentti Urho Kekkosen luottomiehenä. Uransa aikana Sutela muun muassa kehitti sotilastiedustelua ja tasapainoili ulkopolitiikassa onnistuneesti idän ja lännen välillä 1970-luvulla.

”Näyttää siltä, että 1970-luvulla Suomen puolueettomuuden sotilaspoliittinen lukko oli kenraali Lauri Sutela”, kirjoittaa valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka Suomen Kuvalehden numerossa 7/1993. Kyseessä oli tietenkin Neuvostoliiton puolustusministeri Dmitri Ustinovin esitys maiden yhteisistä sotaharjoituksista.

”Pääesikunnan entisen tiedustelupäällikön, kenraalimajuri Raimo Heiskasen kirja Noottikriisi ja yhteiset sotaharjoitukset (Otava) paljasti yllätyksen vuonna 1993. Presidentti Urho Kekkosen sotilaspolitiikka oli 1970-luvulla pehmeää ja haparoivaa. Yya-sopimuksen herkimpiin kohtiin liittyviä idänsuhteita johti puolustusvoimien komentaja kenraali Lauri Sutela”, Tarkka kirjoitti.

”Hän katkaisi terminologiset keskustelut, hän torjui protokollan, hän pysäytti Kekkosen esikuntayhteistyötä koskeneet kaavailut, hän kieltäytyi Moskovassa sotaharjoituksista, ja hän huolehti siitä, että asiaan ei virallisesti palattu.”