Kaasuyhtiön pomo kohusta: ”Vakuutamme ministeri Rehnin – omistajat odottavat osinkoa”
Auroran hallituksen puheenjohtaja on suomalaisen liike-elämän eliittiä.
Suomen Kuvalehti uutisoi 20. helmikuuta, että Aurora Kaasunjakelu teki ”carunat” ja korotti kertarysäyksellä 30 000 kotitalouden käyttämän keittiökaasun siirtohintoja. Korotus oli peräti 47,5 prosenttia.
SK tavoitti Aurora Kaasunjakelu Oy:n toimitusjohtajan Mika Palorannan selittämään hinnankorotusten taustoja. Auroran omistaa pääomasijoittaja SL Capital Partners (SLCP), joka on rekisteröity Skotlannin Edinburghissa. Sen hoidossa on yhteensä noin yhdeksän miljardin euron salkku.
Mikä on peruste hinnankorotukselle?
”Aurora on toiminut vuosia alituotolla. Asiakashinnat ovat olleet alle sen, mitä sääntelymalli tuotolle ja hinnoille olisi sallinut. Investoinnit kaasumarkkinalain velvoittamaan verkkojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen ovat taustalla hinnankorotuksiin.”
Eikö Auroran omistaja, pääomasijoittaja SLCP ostanut kaasunsiirron Gasumilta vasta viime kesänä?
”Toki Auroran kohdalla tätä on tapahtunut vain puoli vuotta, aikaisemmilla tariffeilla hinnoittelua. Siten ei voi sanoa, että Aurora olisi tästä kärsinyt.”
Aiemmin kaasunjakelun omisti valtionyhtiö Gasum. Jos toiminta on ollut kannattamatonta, niin miksi pääomasijoittaja osti kaasunjakelun?
”Joo sehän ei ole aiemmin ollut kovin kannattavaa. Se on ollut sen verran kannattavaa, että se on juuri ja juuri liiketoiminnan kannatellut. Pääomasijoittajat, kuten kaikki sijoittajat, sijoittavat tulevaisuuteen. En tiedä ostajan (SLCP:n) tarkempaa ajattelua ostohetkellä, mutta varmaankin he uskoivat, että suomalainen sääntely on korkeatasoista ja pitkäjänteistä.”
Kyseessä on monopolitoiminta. Siksikö pääomasijoittaja halusi ostaa kaasunjakelun?
”Yleensä tämän tyyppiset sijoittajat ovat yleensä hyvin kiinnostuneita sijoittamaan infrastruktuuriin, jos sääntelymalli on ennustettavaa ja tarjoaa riittävän tasaisen tuoton.”
Eli kaasunjakelun hankkiminen on ollut teidän näkökulmastanne erittäin kannattava kauppa?
”Minun mielestäni kauppa ei ainakaan vielä ole osoittautunut hyväksi tai huonoksi, koska yhtiö tekee vielä tappiota. Tänäkin vuonna, vaikka otetaan huomioon nämä hinnankorotukset ja otetaan huomioon, ettei ole yrityskaupasta johtuvia kertaluontoisia eriä, jotka olivat viime vuonna merkittäviä, niin näistä huolimatta olemme noin puoli miljoonaa tappiolla, jos nettotulosta katsotaan.”
”On vaikea sanoa, että tässä olisi lyhytaikainen härski rahastus menossa. SLCP:n tyyppisillä pitkäjänteisillä sijoittajilla ei välttämättä ole edes mitään exit-pläniä, eli ne saattavat pitää omistuksen yli kymmenen vuotta tai jopa ikuisesti, jos tasainen tuotto toteutuu.”
Mihin se tuotto monopoliasemasta katoaisi?
”Kaasunsiirto on luonnollinen monopoli sitä kautta, että päällekkäisiä kaasuverkkoa ei kannata rakentaa. Kaasu ei kuitenkaan ole tyypillisesti samanlainen välttämättömyyshyödyke kuin sähkö. Kaasun käyttäjillä on todellinen mahdollisuus lopettaa kaasun käyttö, sähkön käytöstä taas ei kukaan meistä pääse kokonaan eroon. Mutta sekä sähkössä että kaasussa siirtoliiketoiminnan harjoittajilla on laista seuraava velvollisuus ylläpitää ja kehittää verkkojaan.”
Onko aikaisempi omistaja (valtio) ollut typerä, kun se on tehnyt liiketoimintaa kannattamattomasti?
”Yksi ero aikaisempaan on se, että aikaisemmilla omistajilla ei ole ollut käytännössä velkaa, eikä heillä ole isoja rahoituskustannuksia. Meidän tapauksessamme kauppahinnasta on rahoitettu noin puolet pankkilainalla ja se on vuositasolla varsin merkittävä summa.”
Pankkien lainakorot ovat olleet jo useamman vuoden todella alhaiset. Lainaa pankeista saa siis suhteellisen edullisesti?
”Käsittääkseni saa. Luulen että meidänkin tapauksessamme tällainen suhteellisen iso toimija kuin SLCP saa lainaa kohtuullisen edullisesti. Toisaalta, pankit punnitsevat riskit tarkasti, ja meidänkin tapauksessamme fakta on se, että kaasun kysyntä on laskenut jo useita vuosia.”
Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk) aikoo selvittää kaasunsiirtohinnoittelun samalla tavoin kuin Carunan kohdalla selvitettiin sähkönsiirron hinnankorotukset. Onko tämä herättänyt huolta teidän omistajissanne?
”En osaa sanoa, kuinka huolestuneita he ovat. Pyrimme tuomaan fakta-argumentteja päätöksentekoon ja olemme varautuneet siihen, että näistä asioista keskustellaan. Uskomme, että pystymme vakuuttamaan viranomaiset ja ministeri Rehnin. Meidän korotuksemme ovat lainmukaisia.”
Perustelut?
”Kaasu ei ole välttämättömyys ja kaasun hinta on edelleen alhainen. Kaasunjakelussa toimii noin 20 toimijaa, joista valtaosa on kunnallisessa omistuksessa. Monen yhtiön hinnat ovat korkeammat kuin meidän, hinnankorotusten jälkeenkin.”
”Kävimme läpi kourallisen suomalaisia kaasunjakeluyhtiöitä ja havaitsimme, että halvin niistä oli noin 30 prosenttia edullisempi kuin meidän liesikäyttäjillämme. Kallein oli kunnan omistama yhtiö, joka peri siirtomaksua 150 prosenttia enemmän kuin me.”
Mikä yhtiö on kyseessä?
”En mieluusti nimeä mitään yksittäistä yhtiötä.”
On se ihan hyvä nimetä, jos tällaisen esimerkin otat?
”Tämä on tällainen tilastollinen analyysi pienellä otoksella.”
Yhtiönne hallituksen puheenjohtaja on vuorineuvos ja suomalaisessa liike-elämässä tunnettu Stig Gustavson, joka on toiminut muun muassa nostolaitevalmistaja Konecranesin toimitusjohtajana. Minkälainen hänen roolinsa on yhtiössänne?
”Hän heiluttaa puheenjohtajan nuijaa hallituksen kokouksissa ja sen hän tekee hyvin voimakkaasti ja hienosti. Hän on erittäin kokenut liikkeenjohtaja.”
Olet aloittanut toimitusjohtaja vasta kolme viikkoa sitten. Kuka päätti hinnankorotukset?
”Yhtiön hallitus.”
Eli vastuu korotuksista kuuluu hallitukselle ja sen puheenjohtajalle?
”Kyllä varmasti silloinen toimitusjohtaja hinnankorotukset on esitellyt ja hallitus on päätökset tehnyt. Päätökset olivat hyvin perusteltuja, sillä yhtiö ei voi jatkaa toimintaansa tappiolla kovin kauan. Pidemmällä aikavälillä vain plusmerkkistä tulosta tekevä yhtiö voi maksaa osinkoa, jota omistajat yhtiöstä odottavat.”
Juttu julkaistu 23.2. klo 11.33, juttua muokattu 24.2. klo 15.07: lopusta poistettu kysymyssarja, joka oli lähetetty toimitusjohtaja Palorannalle. Hän on vastannut kysymyksiin. Vastauksista julkaistaan erillinen juttu myöhemmin.